Tänään päättyy elämäni yksi pisimmistä matkoista. 13 vuotta ja kolme kuukautta sitten astelin Vierumäen kokoustilaan uusien kollegoideni seuraan. Edessä oli ensimmäinen työpäiväni Pernod Ricard Finland Oy:n palveluksessa ja samalla elämäni ensimmäinen samppanjatasting.
Eilen nautin lasin samppanjaa, sillä tänään on viimeinen työpäiväni yrityksen palveluksessa. En tehnyt itse valintaa lopettaa työsuhdetta, vaan toimenkuvani poistui Suomen maaorganisaatiosta. Toisaalta tunnen haikeutta ja surua aikakauden päättymisestä, toisaalta kiitollisuutta kaikesta, mitä olen saanut tehdä, oppia, nähdä ja kokea näiden vuosien aikana. Päällimmäisenä on kuitenkin jännitystä ja innostusta tulevasta.
Kuka olisi uskonut, että olen näin positiivisin mielin muutoksen edessä? Ehkä muutoksen aika oli juuri nyt.
Viinien ja muiden alkoholijuomien parissa työskentelystä on näin monen vuoden aikana rakentunut osa henkilökohtaista identiteettiäni. Olen se, joka valikoi juhlien ja kokoontumisten viinit ja cocktailit. Se, joka suosittelee uutuudet joulupöytään. Se, joka organisoi ystävien kesken tehtyjen viinimatkojen viinitilavierailut. Vielä joitain vuosia sitten työn päättyminen olisi kahmaissut mennessään valtavan osan minusta. Nyt koen, että voin edelleen fiilistellä viinejä, jos niin tahdon, mutta vaikka työni onkin ollut alkoholijuomien parissa, on itse tuotteella lopulta ollut aika vähän merkitystä kaiken muun rinnlla.
Viime vuosien aikana nimittäin digitaalinen markkinointi on kasvanut viinejäkin suuremmaksi intohimoni kohteeksi. En tarkoita sitä, että samppanjalasillisen nauttiminen olisi jollain tasolla verrattavissa digitaalisen sisällön hallintaan ja optimointiin, mutta pakko myöntää, että työnäkökulmasta saan paremmat kiksit vaikkapa hakukoneoptimointini tuloksellisuudesta tai myymäläpeiton kasvamisesta omien toimien tuloksena kuin viinin teknisistä ominaisuuksista. Tämä ei tarkoita sitä, että viinien fiilistelyn ja analysoinnin mielekkyys olisi kadonnut. Eikä sen tarvitse minnekään kadotakaan. Miksi pitäisi?
Työni on mahdollistanut kaiken tämän
Hypätään kuitenkin matkailun maailmaan. Olen nimittäin viinin ja digitaalisen markkinoinnin lisäksi saanut kokea aivan valtavan määrän upeita matkoja työni ansiosta. Tämä reilun kolmentoista vuoden matka on vienyt minua aivan uskomattomiin seikkailuihin. Ensimmäiseen työpäivään astellessani en olisi ikinä voinut uskoa, että työ voi antaa näin paljon. Ainakin tässä suhteessa voin todeta sanonnan, jos annat paljon, saat paljon, pitävän täysin paikkaansa. Työhön intohimoisesti suhtautuvien kollegoiden parissa on ollut hurjan helppo sujahtaa itsekin viinin vietäväksi.
Osa näistä matkoista on ollut työnantajan organisoimia työmatkoja, osa taas itse järjestämiäni matkoja. Olenkin erityisen sujuvasti yhdistänyt työn ja vapaa-ajan sulavaksi kokonaisuudeksi.
1. Alsacen viinimatka
Ensimmäisten työpäivieni aikana silmiini pisti Alsacen viinitien lehtiartikkeli. Laitoin saman tien ystävilleni viestiä, ja heti samana kesänä olimmekin viiden naisen kesken ihkaensimmäisellä viinimatkallamme. Vierailimme Willy Gisselbrechtin viinitilalla, ja muistaakseni lähes kymmenellä muulla. Söimme paellaa puutarhajuhlissa, nautiskelimme viinejä yksinäisen viinintekijän tynnyreistä tuntitolkulla ja ihastelimme kuvankaunista Alsacen maisemaa.
Tuolta matkalta on monen monta hupaisaa muistoa, ja toki Alsacen rapsakat Rieslingit ovat olleet lempiviinieni joukossa tuosta matkasta asti.
2. Samppanjamatka Champagneen - kahdesti
Viinimatkailu vei mennessään, ja seuraava viinimatkakohde naisten kesken oli Champagne. Tietysti aloitimme samppanjoihin tutustumisen G.H. Mummilta, mutta piipahdimme myös tällä matkalla useilla eri samppanjataloilla. Herra Doyardin samppanjat taisivat olla tämän seurueen suosikkeja. Vai mahtoiko suosikin paikan viedä itse Mr Doyard?
Champagneen pääsin toistamiseen, kun koko Suomen lähes 100-päinen henkilökunta pääsi Pariisiin ja Champagneen. Ei tuoltakaan matkalta nauruitta säästytty. Tapasin tuolla matkalla ensimmäistä kertaa idolini, Alexandre Ricardin, mutta itsehän tätä tapaamista en muista. Muistan kuitenkin samppanjatalon kellariin katetut valkoiset pöytäliinat pöytähopeoiden kera ja tarjoilijat valkoisine hansikkaineen tarjoilemassa meille samppanjalounasta.
3. Merentutkimuskeskuksella Les Embiezin saarella Ricardin vieraina
Taannoin vuosina 3 tai 4 pääsimme markkinointitiimin kanssa vierailemaan Pernod Ricard -konsernin omistamalle Les Embiezin saarelle Ranskan eteläosiin lähelle Marseillea. Saarella toimii merentutkimuslaitos, onhan meri ja sen hyvinvointi ollut Ricardin suvulle tärkeää aikojen alusta lähtien.
Isäntinä meillä tällä matkalla toimi Ricard pastiksen tiimi, joka kierrätti meitä Les Embiezin lisäksi muun muassa upealla huvijahdilla Ranskan rannikolla. I know! Mieletöntä.
4. Campo Viejo Espanjassa - kahdesti
Myös Espanjassa olen ollut viinimatkailemassa. Täälläkin kahdesti. Ensimmäinen Campo Viejon -vierailu oli markkinoinnin tiimipalaveri, toinen taas naisten kesken järjestetty oma viinimatka.
Tämän oman viinimatkan mahdollisti myös työkuviot, sillä osallistuin Janican ja Ramin kanssa Mäntän Food & Art -tapahtumaan, jossa oli Michelin-kokkeja eri Euroopan museoravintoloista. Lyöttäydyin dinnerin cocktailtilaisuudessa espanjalaisen Josean Alijan seuraan hyödyntämään espanjankielen taitojani, ja kutsuin itseni hänen ravintolaansa syömään. Ja toki myös toteutin tämän. Jälleen kerran kutsuin ystävät matkaan, ja lähdimme Espanjaan viinimatkalle Michelin-kokin vieraiksi. Samalla toki hyödynsimme lähimaaston tarjonnan, ja vierailimme mm. Campo Viejon viinitilalla ja maailman parhaalla ruoka-kadulla: Logroñon Calle Laurel -tapaskadulla.
5. Levillä MM Cupissa ja after ski -tyttönä
6. Italian viinimatkat
Viime vuosien aikana olen päässyt viinimatkailemaan myös Italiassa. Casa Viticola Zoninilla on viinitaloja ympäri Italian, ja olen käynyt niistä kahdella, jotka molemmat sijaitsevat Toscanassa. Castello d'Albolan linna keskellä Chianti Classicoa ja Rocca di Montemassi Maremmassa meren äärellä ovat niin erilaisia kohteita, ettei niitä ole vertaaminen. Menisin kumpaan vain takaisin milloin tahansa.
7. Gin o'clock Lontoossa - pariin otteeseen täälläkin
8. Vastuullista alkoholinkäyttöä Brysselissä
Yhtenä työtehtävänäni vuosien ajan oli kouluttaa opiskelijoita vastuulliseen alkoholinkäyttöön. Konseptin yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuus Pernod Ricardin ja opiskelijajärjestö Erasmuksen välillä järjestettiin Brysselissä, ja sain kunnian osallistua tilaisuuteen.
Täällä luulin tapaavani ensimmäistä kertaa tämän idolini, Alexandre Ricardin, ja tavallaan se olikin ensitapaaminen, kun en tällöin tiennyt tavanneeni hänet jo aiemmin.
Brysseliä emme ehtineet tällä matkalla kovinkaan paljon nähdä, mutta sentään matkaoppaani, Anna, ehti kierrättää minua hieman Brysselin öisillä kaduilla ja esitellä kaupungin keskusaukio Grand-Placen. Luulin Brysselin olevan vain EU:ta pullollaan, mutta sehän onkin paljon muutakin.
9. Sadonkorjuuta ja viininpoljentaa Portossa ja Dourossa
Yksi huikeimmista matkoista ikinä on ollut Portugalin portviiniseminaarimatka. Olen aina halunnut kokeilla sadonkorjuuta, ja sen lisäksi pääsimme polkemaan rypäleitä jaloin ja sekoittamaan omat portviinimme. Illallistimme portviinikellarissa, kisasimme portviinicocktailien teossa, eli toisin sanoen opimme aivan valtavasti portviineistä mielettömän elämyksellisesti.
Portoon pääsin toistamiseenkin työn puolesta, kun sain vastuulleni portugalilaiset viinit tuotepäällikön toimessani. Portugali tulee olemaan takuulla jatkossakin matkalistani kärkikahinoissa!
10. Australia Anni Hautalan kanssa
Viimeinen työmatkani oli ehdottomasti paras. Pääsin viemään Anni Hautalan Australiaan Jacob's Creekin viinitilalle. Meillä oli uskomattoman upeat kolme päivää, jotka vietimme viinitalon vieraina. Nautiskelimme talon luomuviinejä luomuviiniviljelmillä, nautimme roseeta piknikillä, näimme kenguruita, maistoimme viskitynnyrikypsytettyä viiniä suoraan viskitynnyristä, söimme upeita illallisia niin julkisissa kuin yksityisissä ravintoloissa. Mikä mieletön matka ja mikä mieletön seura!
Anni jatkoi matkaansa Australian eteläosiin ja Sydneyyn. Minä lensin jouluksi Fidzille ja vietin pari päivää minäkin Sydneyssä.
Kuulostaa ainakin omaan korvaani uskomattomalta, mutta tässä on vain kourallinen parhaimmistoa. Näiden matkojen lisäksi olemme viettäneet myyntikokousta Kööpenhaminassa ja Ruotsissa Absolutilla, olen piipahtanut VIP-kutsulla Absolut Wild Tea -bileissä Miamissa, olemme olleet messuilla sekä vieraina että näytteilleasettajana niin Berliinissä, Helsingissä kuin muuallakin Suomessa, kokoustaneet pariinkin otteeseen Kemiönsaarella nukkuen puumajoissa ja ties missä muissa Suomen kokouskohteissa. Olemme seilanneet myös Suomen vesillä milloin purjeveneillä, milloin huvijahdeilla, milloin yhteysaluksilla. Olemme viettäneet useammat rapujuhlat, pyyhältäneet karaokebussilla Turkuun jokavuotisiin pikkujouluihin ja viettäneet karaokeiltoja muuten vaan. Hyvän viinin kera luonnollisestikin kuuluu erinomainen ruoka välillä huippuravintoloissa, välillä rennommissa puitteissa. Kolmentoista vuoden tapahtumia on kaikkea mahdoton edes muistaa yhtäkkiseltään.
Sen kuitenkin muistan, että kaikessa tässä pääosassa on olleet ihanat työkaverit ja yhteistyökumppanit. Ilman ihmisiä nämäkin kokemukset olisivat olleet aika paljon laimeampia.
Muutakin kuin matkoja
Matkat eivät toki ole olleet ainoita elämyksiä ja unelmien täyttymyksiä. Olen nimittäin ammatillisesti päässyt tekemään aivan valtavasti. Siis valtavasti. Jättimäisen paljon. Tiimin ainoana digitaalisen markkinoinnin osaajana olen päässyt antamaan näkemykseni niin laajamittaisesti kuin vain yhden ihmisen työaika on suinkin riittänyt. Enkä ole antanut työajankaan olla välillä esteenä. Olenhan rakentanut jatkuvasti itse itselleni osaamista, kokemusta ja unelmien täyttymistä. Jos joku onkin töissä vain rahan takia, se en ole minä.
Tässä vielä lyhyt katselmus, mitä kaikkea ehdin tehdä:
Aloitin Pernod Ricard Finlandilla markkinointiassistenttina, ja tehtäviini on kuulunut kolmetoista vuotta sitten kaikenlaisia avustavia tehtäviä niin POS-materiaalien tilauksesta näytelähetyksiin, esitteisiin, messuihin ja tapahtumiin, kuin myös nettisivujen ylläpitoa ja uutiskirjeen lähettämistä. Olkoonkin, etteivät nämä digitaaliset toimet ole olleet verrannollisia nykytilaan. Tarkoitus siihen maailman aikaan ei ollut kovin tuloshakuinen, vaan lähinnä olemassa olemista.
Kolmentoista vuoden työputkeni alkuvuosina toimenkuvani painottui enemmän tapahtuma- ja messuprojektien vetämiseen, ja vuonna 2012 päätin muuttaa suuntaa jatkamalla opiskeluja töiden ohessa. MBA-tutkintoni viestinnän johtamisesta sain valmiiksi vuonna 2014, ja opintojeni oheistuotteena tulin aloittaneeksi myös tämän blogin kirjoittamisen. Tästä oikeastaan alkoi rakkaustarinani digitaalisen markkinoinnin kanssa.
Vuoden 2014 syksyllä sainkin hoitaakseni Juomavinkki.fi-sivuston ja sen somekanavat aina strategisista linjauksista sisällön ideointiin, tuotantoon, tekniseen toteutukseen, mainontaan ja analytiikkaan asti. Sekä tämä tuorein koulutukseni että matkablogi ovat olleet käsittämättömän suuressa roolissa ammattitaitoni kehittämisessä. Koulutukseni lopputyöstä tuli lopulta iso osa työtäni, sillä tulin sen myötä rakentaneeksi vaikuttajamarkkinoinnin tiiviiksi osaksi digitaalista tekemistä. Reilun viiden vuoden aikana olenkin tehnyt yhteistyötä kenties parinsadan eri vaikuttajan kanssa.
Näyttävimpiä projektejani jatkuvan vaikuttajatekemisen lisäksi ovat olleet Viinivieraissa-podcastin tuottaminen ja Puhutaan viinistä -videosarja. Viimeisimpänä projektina ehdin juuri ja juuri julkaista uudistetun Juomavinkki.fi-sivuston.
Kolmeentoista vuoteen on siis mahtunut paljon. Ihanan paljon. Nyt varmaan ymmärrät, miksi olen niin valtavan kiitollinen näistä vuosista!
Mitä seuraavaksi?
En tiedä. Ja juuri nyt aion nauttia siitä tunteesta, ettei minun tarvitsekaan tietää. Minua odottaa kylppärin kaakeleiden maalit, kasa 1000-2000-palaisia palapelejä, lista kirjoja, koodauskurssi, kaappien siivousprojekti ja ihan tosi paljon vaikka mitä muuta. Kaikkea sellaista, mitä ei normaalissa arjessa ehdi tehdä. Aika ihana tunne, että näidenkin aika tuli. Arki kun osaa viedä sekin mennessään.
Tiedän, ettei tämä tunne kestä pitkään, ja helposti innostuvana alan piankin kurkkimaan uusia työmahdollisuuksia. Ja hieman olen jo niin tehnytkin. Rekryprosessit vievät kuitenkin sen verran aikaa, että vaikka nyt unelmieni työ tulisi avoimeksi, ehtisin silti ottaa tilanteesta kaiken irti.
Saa olla yhteydessä, saa vinkata työpaikoista!
Ja myös tosi mielellään otan vinkkejä vastaan avoimista työpaikoista digitaalisen markkinoinnin parissa. Vinkata saa, vaikkei tietäisikään, onko työ sellainen, mitä edes hakisin. Olen vasta rakentamassa unelmiani, enkä itsekään tarkalleen tiedä, mikä seuraava askel tulee olemaan. Kaikista vinkeistä olen erittäin kiitollinen!
Kiitos myös jo tässä vaiheessa kaikille, jotka ovat tarjonneet apuaan ja tsempanneet minua niin, että olen päässyt tilanteen kanssa näin hyvään tilaan. On upeaa huomata, että ympärillä on ihmisiä, jotka uskoivat minuun ja valoisaan tulevaisuuteeni paljon ennen minua. Nyt uskon siihen itsekin!
Yli kolmetoista vuotta on todella pitkä aika samassa työpaikassa! Itse olen ollut nykyisessä työpaikassani seitsemän vuotta, ja sekin jo tuntuu pitkältä ajalta. Olet saanut paljon upeita kokemuksia työssäsi. Tsemppiä tulevaan!
VastaaPoistaOlet Teija ollut yksi parhaimmista yhteistyökumppaneista omalla matkallani. Aina aurinkoinen, reilu ja luotettava kumppani, kenen kanssa on helppo sopia yhteistyökuvioista puolin ja toisin. Lisäksi olen saanut nauttia sinun matkoistasi nojatuoliltani tai rehellisesti sanottuna kulmasohvaltani. Sinun jalanjäljissäsi haluan toteuttaa muutaman kaltaisesi viinimatkan eli olet itselleni viinimatkailun Folke West. Olemme yhteyksissä, nauretaan ja nautitaan eli eletään elämää! Sinä löydät nopeasti työpaikan, sillä olet oman aikakautesi digitaalisen taivaan tähti - ja ihana sellainen!
VastaaPoista