En yhtäkkiseltään edes muista, koska viimeksi olen ollut lumilomalla. Sellaisella, että siellä hiihdetään ja pulkkaillaan. Ollaan siis käytännössä viikko ulkona. Hikoillaan, seisotaan paikoillaan, välillä molempia. Keväthangilla tämä ei juurikaan haittaisi. Eihän silloin ole edes oikeastaan kylmä, mutta nyt on.
Lähdemme nimittäin viikon päästä Saariselälle, ja olen kuunnellut huhuja talven kylmimmistä pakkasista. Eipä olisi ihmekään, jos -20 tai -30 menisivät rikki. Vedä siinä sitten lasta ahkiossa ensin hiki päässä ja asettaudu nuotion äärelle paistamaan makkaraa. Tai siis pahinhan on tässäkin vasta edessä, kun sen ihanan lämpimän nuotion äärellä oleilun jälkeen pitäisi jälleen hikoilla, jotta saa lapsen vedettyä ahkiossa takaisin hotellille asti. Niissä valmiiksi hikisissä vaatteissa. -20 asteen pakkasessa.
En ole nyt täysin varma, olemmeko suunnitelleet aktiviteettimme pakkastilanteeseen nähden järkevästi. Olen silti optimistinen, ja ajattelen, että tämähän on vain varustautumiskysymys. Eikö totta?
Mitä siis mukaan aktiiviselle lumilomalle kovaan pakkaseen?
1. Kotimainen pipo 100 % merinovillasta
Aloitetaan helpoimmasta, nimittäin ostin juuri maailman kauneimman pipon, joka on tämän lisäksi vielä 100 % merinovillaa ja kotimainen. Ihastelin tätä jonkun aikaa, ja kuten yleensäkin, olen aika hidas tekemään näinkin suuria päätöksiä. Kävi nimittäin niin, että piponi ehti loppua verkkokaupoista, mutta onneksi Intersportin myymälöissä oli näitä minun pipojani vielä jäljellä.
Tyttärelläni on lämmin kypärämyssy, jonka päälle aion hänelle ahtaa vielä tarpeen tullen toisenkin lämpimän pipon.
Päät eivät siis ainakaan palele.
2. Kotimaiset villavuorelliset talvikengät
Jatketaan toisella uutuushankinnallani, hankin nimittäin ystävääni kopioiden Pomarin villavuoriset Gore-Tex -talvikengät. Ovat muuten aivan törkeän hyvät jalassa, kauniit ja lämpimät - niin ja kotimaiset ja muutenkin vastuulliset. Ajattelinkin pärjätä näillä ja hiihtomonoilla koko viikon.
No, ehkä joudun ottamaan jotkut lipokkaat hotellille mukaan. Olemmehan Holiday Club Saariselän kylpylähotellissa, enkä tosiaan halua hipsiä kylpylään tai hotelliaamiaiselle talvisaappaissa. Paitsi hei, siellähän on ne ihanat kylpylätossut huoneessa! Lipilapit saavat jäädä kotiin. Minä tulen aamutossuissa aamiaiselle, niin kuin lomalla kuuluukin.
Tyttärelle hain juuri lämpimät, villavuorelliset talvikengät, mutta eipä yhtään yllätä, että kengät ovat jo valmiiksi pienet. Kengät nyt taitavat olla kuitenkin ne murheista pienimmät. Lämpimät kengät näyttää olevan helppo hankkia Suomessa. Seuraavat taitavat olla jo tuloillaan lapsen isän toimesta. Ihan hyvä, että lapsella on edes yksi vanhempi, joka osaa tehdä vaatehankintoja rivakkaan tahtiin.
3. Kun mitkään hanskat ei riitä lapselle
Mutta hanskat. Itselläni palelee aina sormia, oli sää mikä hyvänsä. Mutta tiedän, että kun saan veren kunnolla kiertämään, on sormet tuota pikaa lämpimät. Itsestäni en siis huolehdi, mutta 5-vuotiaan sormet ei noin vain lämpenekään. Tällä hetkellä on tilauksessa nahkarukkaset, jotka on vuorattuna merinovillalla. Jos nämäkään ei riitä, pysymme kylpylän puolella. No emme pysy, mutta eiköhän viimeistään Lapissa myydä hanskoja, joilla kuka tahansa pysyy lämpimänä juurikin Lapissa?
Vielä ehtii antaa parhaat käsienlämmittelyvinkit!
4. Kerroksia - paljon kerroksia
Muilta osin ajattelin varautua kerroksin. Merinovillainen aluskerrasto, fleecekerrasto, kevytuntuvatakki, paksu untuvatakki, urheilutakki. Kyllä. Itselleni kolme takkia.
Juuri pohdimme, missä varusteissa sitä ahkiota vedetään, ja tulimme siihen tulokseen, että on oltava hiihtovaatteet, evästaukovaatteet ja vielä varakerroksia.
Lapselle onkin sitten vielä vähän enemmän kerroksia, ja omieni lisäksi hänelle on vielä villapuku, joka mahtunee johonkin väliin. Taipuuko lapsi edes pulkan kyytiin, sitä en tiedä, mutta ainakaan hänen ei tarvitse palella.
5. Uimavarusteet
Ja jotta pakkaaminen ei käy liian tylsäksi, pakkaan meille kylpylähotelliasukeille tietysti uikkareita, ja lapselle kaiken mahdollisen vesivarustuksen sisältäen räpylät, kellukkeet, uimalasit, uimapatjan, uimarenkaan ja renkaan, jota voi sukeltaa.
Toivottavasti Finnairin henkilökunta katsoo läpi sormien, kun vedän ylikiloista laukkua ruumaan menevälle hihnalle.
Itse kärsin siitä, että käteni palelee helposti. Lapsena vielä enemmän, mutta edelleen. Lämpimät käsineet on sen vuoksi itselleni kaikkein tärkein juttu, kun on paljon pakkasta. Ja tuonkaltaiset nahkarukkaset itselläni onkin käytössä, ne ovat kaikkein lämpimimmät, mitä olen toistaiseksi löytänyt.
VastaaPoistaVilla ei vaan kaikilla toimi, joten suosikkipiponi on paksuhkoa fleeseä. Parempi sekin kuin se, että kutittava villapipo jäisi käyttämättä.
VastaaPoistaJotkut ystävistäni vannovat huopatossujen nimeen, mutta itse olen pakkasilla tykästynyt Uggeihin, jotka joskus ostin suvun nuorison innostamana. Tosin ne piti pohjata uudelleen, sillä alkuperäiset pohjat olivat aivan liian liukkaat Suomen talveen!
Kotiuduin lauantaina Saariselältä, enkä ole vieläkään sulanut ulkoiluviikon jäljiltä :D
VastaaPoistaPakkasta "kylmempi" oli hyinen tuuli, joka vaivasi varsinkin tunturien laella. Sain kelkkavuokraamosta lainaksi maailman parhaat ajorukkaset, jotka ylsivät melkein kyynerpäähän saakka! Ne olivat ihan superit ja käteni pysyivät lämpiminä kolmenkymmenen asteen pakkasessa!
Vinkkinä, että kasvot kannattaa suojata jotenkin, sillä itse palellutin poskipääni ensimmäisenä päivänä... Kypärämyssy auttaa, mutta kannattaa ottaa varakappale mukaan, sillä suuaukko kostuu hengityksestä.
Eveliina / Reissukuume