Jatkuvasti toitotetaan sitä, miten Suomi on upeita paikkoja ja elämyksiä täynnä. Niin se onkin, mutta piru, kun ne ovat niin piilossa. Olen parhaillaan Keski-Suomessa. Lähdin Helsingistä viime perjantaina ja tarkoitukseni on ajella aina Hossan korkeudelle asti ilman mitään kiirettä, vain muutamilla pakollisilla aikatauluilla. Olen siis täysin avoinna näkemään kaiken sen, mitä Suomella on minulle tarjota - kun vain tietäisin sen tarjonnan, niin osaisin ajaa sen kautta.
Sentään jotain upeita paikkoja olen paikallistanut jo ennen retkeäni, ja osannut niissä jo vieraillakin. Toivottavasti myös Keski-Suomesta pohjoiseen löytyisi samanlaisia helmiä vierailtavaksi!
Olin aiemminkin kuullut Laitikkalan Makukylästä, mutten tietysti muistanut sen olemassaoloa siinä vaiheessa, kun aloin suunnitella reittiäni. Onneksi se tuli jossain kotimaan matkailun Facebook-ryhmässä oikeaan aikaan vastaan, ja merkitsin sen ensimmäiseksi pysähdyspaikakseni, mutta vain aamupäivälle, sillä paikalla ei Googlen kartan eikä Makukylän yrittäjien sivujen mukaan näyttänyt olevan ruokaa tarjolla ollenkaan. Kahvioita kyllä, muttei lounastarjoilua. Minun säännöllinen vatsahan ei pullalla pärjää.
Koska olen lomalla, en kiirehtinyt turhia, ja olinkin Laitikkalan kohdalla jo tunnin ajatellusta aikataulustani myöhässä. Onneksi olin, koska Internetin tiedoista poiketen Laitikkalan Makukylästä löytyy kuin löytyykin kaikki, mitä ruokamatkailija voi tarvita. Suttisen tilan pihassa komeili nimittäin grillivaunu, joka tarjoili erityisen herkullisia burgereita. Myös salaatteja olisi ollut tarjolla, mutta en voinut vastustaa grillin tuoksun tuomaa kiusausta. Tuoksu oli vasta alkusoittoa, ja burgeri oli aivan erinomaisen herkullinen!
Mikä onni, että ajoin ensin vahingossa hieman harhaan. Tai en harhaan, vaan luulin Laitikkalan läpi kulkevan tien olevan pienempää kylätietä. Kahdeksaakymppiä porhaltaessani huomasin yhtäkkiä puodin jos toisenkin vilahtavan ohi. Tämän huomatessani käännyin seuraavalle mahdolliselle pienemmälle tielle, joka vei minut Suttisen tilalle. Olin suunnitelmissani ajatellut jättää Suttisen tilan välistä - enhän tarvinnut mansikoita. Ohi ajaessani huomasin tilan olevan mansikoiden lisäksi paljon muutakin.
Kaarroin pihaan parin-kolmenkymmenen muun auton jatkeeksi, ja tepastelin pihapiiriin. Ensin ihastelin tilamyymälän tarjontaa. Limuja, viinejä, leipää, leivonnaisia, jauhoja, hiutaleita, vihanneksia ja kyllä, myös niitä marjoja. Nappasin kainaloon paketin oikeita kaurahiutaleita ja jatkoin matkaani yläkerran vinttipuotiin. Täältä olisin voinut lähteä sylillinen täynnä ihanuuksia, mutta maltoin mieleni ja hiivin yläkerran kahvion poikki takaisin ulos.
Jäin grillijonoon - onneksi sateenvarjon kanssa - sillä parinkymmenen minuutin odotteluni aikana sää ehti olla kaikkea mahdollista: täyttä auringonpaistetta, pilvisyyttä, pientä tihkusadetta, tuulenpuuskia, ukkosta. Kaikkea tätä siis muutaman minuutin kerrallaan. Piha on kuitenkin suunniteltu niin, että burgerin tai jäätelön voi syödä taivasalla tai katoksessa. Suomen kesä saa siis tarjoilla mitä säätä tahtoo.
Lounasburgerin jälkeen kävin vielä tutkimassa, kenen määintää olin kuullut grillijonoon. Sekä lammas että naapuriaitauksen ponit olivat kaikki paenneet sadetta karkuun katoksiinsa.
Suttisen tilalta lähdettyäni kiersin enää Katajan lihan myymälän kautta. Valitsin pari erilaista pihviä mökille grillattavaksi ja jatkoin matkaani.
Laitikkalan Makukylässä olisi voinut viettää useammankin tunnin, kun näiden kahden vierailukohteeni lisäksi Laitikkalasta olisi löytynyt vielä Rönnvikin Viinitila tilaviineineen ja -oluineen sekä Heikkilän juustola. Näissä en tällä erää käynyt, mutta jäipähän uutta nähtävää seuraavallekin pysähdykselle.
Sentään jotain upeita paikkoja olen paikallistanut jo ennen retkeäni, ja osannut niissä jo vieraillakin. Toivottavasti myös Keski-Suomesta pohjoiseen löytyisi samanlaisia helmiä vierailtavaksi!
Laitikkalan Makukylä - myös ruokaa tarjolla
Olin aiemminkin kuullut Laitikkalan Makukylästä, mutten tietysti muistanut sen olemassaoloa siinä vaiheessa, kun aloin suunnitella reittiäni. Onneksi se tuli jossain kotimaan matkailun Facebook-ryhmässä oikeaan aikaan vastaan, ja merkitsin sen ensimmäiseksi pysähdyspaikakseni, mutta vain aamupäivälle, sillä paikalla ei Googlen kartan eikä Makukylän yrittäjien sivujen mukaan näyttänyt olevan ruokaa tarjolla ollenkaan. Kahvioita kyllä, muttei lounastarjoilua. Minun säännöllinen vatsahan ei pullalla pärjää.
Koska olen lomalla, en kiirehtinyt turhia, ja olinkin Laitikkalan kohdalla jo tunnin ajatellusta aikataulustani myöhässä. Onneksi olin, koska Internetin tiedoista poiketen Laitikkalan Makukylästä löytyy kuin löytyykin kaikki, mitä ruokamatkailija voi tarvita. Suttisen tilan pihassa komeili nimittäin grillivaunu, joka tarjoili erityisen herkullisia burgereita. Myös salaatteja olisi ollut tarjolla, mutta en voinut vastustaa grillin tuoksun tuomaa kiusausta. Tuoksu oli vasta alkusoittoa, ja burgeri oli aivan erinomaisen herkullinen!
Suttisen tila - marjoja, vihanneksia, myymälä, kahvila, jäätelökioski, grilli
Mikä onni, että ajoin ensin vahingossa hieman harhaan. Tai en harhaan, vaan luulin Laitikkalan läpi kulkevan tien olevan pienempää kylätietä. Kahdeksaakymppiä porhaltaessani huomasin yhtäkkiä puodin jos toisenkin vilahtavan ohi. Tämän huomatessani käännyin seuraavalle mahdolliselle pienemmälle tielle, joka vei minut Suttisen tilalle. Olin suunnitelmissani ajatellut jättää Suttisen tilan välistä - enhän tarvinnut mansikoita. Ohi ajaessani huomasin tilan olevan mansikoiden lisäksi paljon muutakin.
Kaarroin pihaan parin-kolmenkymmenen muun auton jatkeeksi, ja tepastelin pihapiiriin. Ensin ihastelin tilamyymälän tarjontaa. Limuja, viinejä, leipää, leivonnaisia, jauhoja, hiutaleita, vihanneksia ja kyllä, myös niitä marjoja. Nappasin kainaloon paketin oikeita kaurahiutaleita ja jatkoin matkaani yläkerran vinttipuotiin. Täältä olisin voinut lähteä sylillinen täynnä ihanuuksia, mutta maltoin mieleni ja hiivin yläkerran kahvion poikki takaisin ulos.
Jäin grillijonoon - onneksi sateenvarjon kanssa - sillä parinkymmenen minuutin odotteluni aikana sää ehti olla kaikkea mahdollista: täyttä auringonpaistetta, pilvisyyttä, pientä tihkusadetta, tuulenpuuskia, ukkosta. Kaikkea tätä siis muutaman minuutin kerrallaan. Piha on kuitenkin suunniteltu niin, että burgerin tai jäätelön voi syödä taivasalla tai katoksessa. Suomen kesä saa siis tarjoilla mitä säätä tahtoo.
Lounasburgerin jälkeen kävin vielä tutkimassa, kenen määintää olin kuullut grillijonoon. Sekä lammas että naapuriaitauksen ponit olivat kaikki paenneet sadetta karkuun katoksiinsa.
Katajan liha - mökkigrillattavat kuntoon
Suttisen tilalta lähdettyäni kiersin enää Katajan lihan myymälän kautta. Valitsin pari erilaista pihviä mökille grillattavaksi ja jatkoin matkaani.
Laitikkalan Makukylän muut toimijat
Laitikkalan Makukylässä olisi voinut viettää useammankin tunnin, kun näiden kahden vierailukohteeni lisäksi Laitikkalasta olisi löytynyt vielä Rönnvikin Viinitila tilaviineineen ja -oluineen sekä Heikkilän juustola. Näissä en tällä erää käynyt, mutta jäipähän uutta nähtävää seuraavallekin pysähdykselle.
Matkani jatkui Laitikkalasta Vääksyyn. Myös Vääksy oli niin paljon hienompi, kuin mitä mikään ennakkotieto antoi olettaa. Siitä lisää lähipäivinä.
Pysy matkassa mukana:
Onpa mielenkiintoinen paikka! Pitää itsekin vierailla burgereiden perässä kun joskus noille suunnille sattuu.
VastaaPoistaTänne kannattaa tosiaan ajella, vaikka ei olisikaan ohikulkumatkaa. Oli sitten todella mukava paikka, ja monta eri vierailukohdetta!
PoistaNo nyt piti jo tarkistaa, että missä on Laitikkala ja voisiko sen sisällyttää Itä-Suomen kierrokseemme. Ei taida ihan osua nyt reitille, mutta jos sitten vaikka ensi kesänä kun on vähän taas aikomus suunnata länsirannikoille ja joillekin majakoille!
VastaaPoistaMiten monesta eri paikasta olenkaan itse katsonut, että osuisiko tänä kesänä reitille. Tämä onneksi osui, moni muu jäi seuraaville ajankohdille!
PoistaOho, mites tällainen on jäänyt itseltä huomaamatta! Taas tuli uusia kohteita kotimaasta makumatkoilla kierrettäväksi - kiitos siitä!
VastaaPoistaMitä, mitä! Miten sinulta jäänyt ruokakohde huomaamatta! Onneksi olet aika lähellä, niin et tarvitse edes ohikulkumatkaa!
Poista