Olin Australiassa työmatkalla viikon verran viikkoa ennen viime joulua. Ensin vietin Anni Hautalan kanssa kolme päivää Barossan viinialueella, jonka jälkeen lensin Sydneyn toimistollemme yhdeksi päiväksi. Olin Sydneyssä kaksi yötä, mutta koska saavuin kaupunkiin torstai-iltana, vietin Sydneyn toimistolla puolet perjantaista ja lähdin lentokentälle lauantaiaamuna, oli minulla käytännössä puolikkaan päivän verran aikaa olla kaupungissa turistina.
Tiesin Sydneyn alueen metsäpaloista ja kaupungin peittävästä savumassasta, enkä sen vuoksi suunnitellut vierailulleni yhtään mitään. Olin googlettanut yhden ravintolan valmiiksi, mutta muuten en uskaltanut edes toivoa näkeväni kaupungista yhtään mitään.
Toisin kuitenkin kävi, ja tuulet veivät metsäpalojen savun pois juuri perjantain ajaksi, ja sain nauttia kirkkaasta selkeästä ilmasta aina siihen asti, kunnes minun oli lauantaina aika jatkaa matkaani Fidzille.
Toisin kävi myös Fidzin suunnitelmien, ja jouduin palaamaan sieltä syklonin tieltä päivää suunniteltua ennakkoon. Minulla oli siis lopulta toinenkin päivä Sydneyssä - sekin täysin suunnittelematon.
Tämän kaiken kuitenkin ehdin nähdä puolikkaan päivän aikana ennen Fidzin lomaani.
Tiesin Sydneyn sijaitsevan veden äärellä, ja olin aiemmin saanut sähköpostiini mainoksen hop on hop off -veneretkestä. Aikaa minulla ei juurikaan ollut, joten kävellessäni Sydneyn oopperatalolle päin pysähdyin satamassa turistikojulle kysymään, olisiko parhaillaan joku risteily lähdössä. Näemmä niitä lähtee koko ajan, ja ostin kahden tunnin risteilylipun sen firman lautasta, mitä myyjä sattui minulle suosittelemaan.
Ensin ajattelin kaksi tuntia olevan aivan liian pitkä aika istua veneen kyydissä ja katsella samantyylistä maisemaa, mutta vaikka lopulta risteily kesti kaksi ja puoli tuntia, meni aika hujauksessa, ja olin aivan haltioissani siitä, miten paljon ehdin nähdä niin lyhyessä ajassa. Maisema ei tosiaankaan ollut saman tyylistä, vaan joka satama oli erilainen ja ennemminkin minua jäi harmittamaan, etten muiden tavoin voinut hypätä veneen kyydistä pois syömään johonkin sööteistä ravintoloista tai viettämään rantapäivää kauniille rannalle tai lukemaan kirjaa jättiläispuun alle.
Kaikkein upein ja minun itseni eniten odottama nähtävyys veneen kyydistä oli Sydneyn oopperatalo, ja se olikin aivan valtavan kuvauksellinen veneestä käsin. Mutta hei mitä ihmettä – se onkin ruskea, eikä valkoinen!!
Lisää hop on hop off -risteilystä voit lukea aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Jos veneen kyydistä näin kaupunkimaiseman kokonaisuutena, oli se myös kaduilta katsottuna aivan valtavan kaunis. Sydneyssä on paljon upeita pilvenpiirtäjiä, mutta myös todella paljon vihreää. Joka kadun kulmassa on jokin puu tai pensas, pieni puisto tai sitten hieman isompi puisto.
Minä en varsinaisen kauas puolikkaassa päivässäni ehtinyt, mutta silti ehdin kuljeskella Hyde Parkissa ja ihmetellä aivan valtavan kummallisia lintuja muutamassakin eri puistossa.
Ruokien ja viinien ystävänä ravintola oli ainoa turistitekeminen, minkä olin suunnitellut ennen matkaa koko Australian osuuteen. Ja onneksi olin. Menin nimittäin Time Outin tuplapalkitsemaan srilankalaiseen rentoon ravintolaan, jossa sain syödäkseni tarjoilijan tilaaman setin sellaista ruokaa, mistä en ollut koskaan edes kuullutkaan.
Juuri tällaisista ravintolaelämyksistä minä pidän. Ravintolasta voit lukea enemmän aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Ja vaikkei työnteko ja toimisto nyt varsinaista matkailua olekaan, on työnantajayritykseni Sydneyn toimisto ja sen maisemat ehdottomasti mainitsemisen arvoiset. Toimisto sijaitsee nimittäin aivan Sydneyn sataman lähellä ja vieläpä 43. kerroksessa. Voitko uskoa, että heidän toimistonsa ikkunasta näkyy Sydneyn oopperatalo!!
Lisää näitäkin maisemia ja toimistoa pääset kurkkaamaan aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Kokonaisuudessaan pidin Sydneystä todella paljon, vaikken ehtinytkään viettää siellä kuin näin lyhyen aikaa. Voisin kuitenkin hyvin kuvitella viihtyväni kaupungissa pidempäänkin. Joskin yksin matkaillessa en juurikaan pidä kaupunkilomailusta, sillä sen parhaita puolia on juurikin sosiaalinen ruokaileminen ja kahviloista ja viinilasillisista nauttiminen.
Näin yksin matkatessa puolikas päivä Sydneyssä oli siis varsin riittävästi, mutta ekstrapäivä oli oikein miellyttävä yllätys. Yhtään ei haittaisi, vaikka tie veisi vielä kolmannenkin kerran Sydneyyn!
Tiesin Sydneyn alueen metsäpaloista ja kaupungin peittävästä savumassasta, enkä sen vuoksi suunnitellut vierailulleni yhtään mitään. Olin googlettanut yhden ravintolan valmiiksi, mutta muuten en uskaltanut edes toivoa näkeväni kaupungista yhtään mitään.
Toisin kuitenkin kävi, ja tuulet veivät metsäpalojen savun pois juuri perjantain ajaksi, ja sain nauttia kirkkaasta selkeästä ilmasta aina siihen asti, kunnes minun oli lauantaina aika jatkaa matkaani Fidzille.
Toisin kävi myös Fidzin suunnitelmien, ja jouduin palaamaan sieltä syklonin tieltä päivää suunniteltua ennakkoon. Minulla oli siis lopulta toinenkin päivä Sydneyssä - sekin täysin suunnittelematon.
Tämän kaiken kuitenkin ehdin nähdä puolikkaan päivän aikana ennen Fidzin lomaani.
Turistiristeily ja Sydneyn oopperatalo
Tiesin Sydneyn sijaitsevan veden äärellä, ja olin aiemmin saanut sähköpostiini mainoksen hop on hop off -veneretkestä. Aikaa minulla ei juurikaan ollut, joten kävellessäni Sydneyn oopperatalolle päin pysähdyin satamassa turistikojulle kysymään, olisiko parhaillaan joku risteily lähdössä. Näemmä niitä lähtee koko ajan, ja ostin kahden tunnin risteilylipun sen firman lautasta, mitä myyjä sattui minulle suosittelemaan.
Ensin ajattelin kaksi tuntia olevan aivan liian pitkä aika istua veneen kyydissä ja katsella samantyylistä maisemaa, mutta vaikka lopulta risteily kesti kaksi ja puoli tuntia, meni aika hujauksessa, ja olin aivan haltioissani siitä, miten paljon ehdin nähdä niin lyhyessä ajassa. Maisema ei tosiaankaan ollut saman tyylistä, vaan joka satama oli erilainen ja ennemminkin minua jäi harmittamaan, etten muiden tavoin voinut hypätä veneen kyydistä pois syömään johonkin sööteistä ravintoloista tai viettämään rantapäivää kauniille rannalle tai lukemaan kirjaa jättiläispuun alle.
Kaikkein upein ja minun itseni eniten odottama nähtävyys veneen kyydistä oli Sydneyn oopperatalo, ja se olikin aivan valtavan kuvauksellinen veneestä käsin. Mutta hei mitä ihmettä – se onkin ruskea, eikä valkoinen!!
Lisää hop on hop off -risteilystä voit lukea aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Kaupunkimaisemaa ja puistoja
Jos veneen kyydistä näin kaupunkimaiseman kokonaisuutena, oli se myös kaduilta katsottuna aivan valtavan kaunis. Sydneyssä on paljon upeita pilvenpiirtäjiä, mutta myös todella paljon vihreää. Joka kadun kulmassa on jokin puu tai pensas, pieni puisto tai sitten hieman isompi puisto.
Minä en varsinaisen kauas puolikkaassa päivässäni ehtinyt, mutta silti ehdin kuljeskella Hyde Parkissa ja ihmetellä aivan valtavan kummallisia lintuja muutamassakin eri puistossa.
Ravintola Lankan Filling Station
Ruokien ja viinien ystävänä ravintola oli ainoa turistitekeminen, minkä olin suunnitellut ennen matkaa koko Australian osuuteen. Ja onneksi olin. Menin nimittäin Time Outin tuplapalkitsemaan srilankalaiseen rentoon ravintolaan, jossa sain syödäkseni tarjoilijan tilaaman setin sellaista ruokaa, mistä en ollut koskaan edes kuullutkaan.
Juuri tällaisista ravintolaelämyksistä minä pidän. Ravintolasta voit lukea enemmän aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Huikeat maisemat Pernod Ricardin Sydneyn toimistolta
Ja vaikkei työnteko ja toimisto nyt varsinaista matkailua olekaan, on työnantajayritykseni Sydneyn toimisto ja sen maisemat ehdottomasti mainitsemisen arvoiset. Toimisto sijaitsee nimittäin aivan Sydneyn sataman lähellä ja vieläpä 43. kerroksessa. Voitko uskoa, että heidän toimistonsa ikkunasta näkyy Sydneyn oopperatalo!!
Lisää näitäkin maisemia ja toimistoa pääset kurkkaamaan aiemmasta kirjoituksestani täältä.
Kokonaisuudessaan pidin Sydneystä todella paljon, vaikken ehtinytkään viettää siellä kuin näin lyhyen aikaa. Voisin kuitenkin hyvin kuvitella viihtyväni kaupungissa pidempäänkin. Joskin yksin matkaillessa en juurikaan pidä kaupunkilomailusta, sillä sen parhaita puolia on juurikin sosiaalinen ruokaileminen ja kahviloista ja viinilasillisista nauttiminen.
Näin yksin matkatessa puolikas päivä Sydneyssä oli siis varsin riittävästi, mutta ekstrapäivä oli oikein miellyttävä yllätys. Yhtään ei haittaisi, vaikka tie veisi vielä kolmannenkin kerran Sydneyyn!
Pysy matkassa mukana:
Näitä on kyllä mukava lukea ja muistella omaa Australian matkaa. Toivottavasti pääsisin takaisin mahdollisimman pian!
VastaaPoistaKiitos! Nyt on kyllä ihanaa muutenkin nojatuolimatkailla, kun tulevat matkat peruuntuivat. Toivotaan, että kaikkiaan maailma palaa raiteilleen pian.
PoistaIhania kuvia! Veneajelu kuulosti kivalta tavalta saada jonkinlainen yleiskäsitys kaupungista, kun ei ole paljon aikaa. Sydney/Australia on minun toivelistallani, sitten joskus...
VastaaPoista