Olen aina pitänyt
hurjan paljon toimistostamme, jossa saan työskennellä Suomessa. Meillä on ihana
kattoterassi aivan Helsingin keskustassa ja miellyttävä avokonttori sähköpöydillä
ja tietysti parhailla työkavereilla höystettynä.
Olin joulukuun
lopulla työmatkalla Australiassa. Ensin Barossan laaksossa kolme päivää Anni
Hautalan kanssa, jonka jälkeen vierailin vielä työnantajani Pernod Ricardin
Sydneyn toimistolla. Samalla, kun nyt olin samassa
maassa.
Jos pidänkin
Suomen toimistosta, niin huh huh Sydneyn toimistoa. Ensinnäkin sen sijainti on
aivan Sydneyn sataman lähistöllä, Darling Harbourissa, eli käytännössä veden
äärellä. Toisekseen se sijaitsee 43. kerroksessa, ja koko toimiston voi kävellä
ympäri ja käytännössä ihastella Sydneyn kaupunkimaisemaa täydet 360 astetta.
Kaikki automaationa – jopa hissit
Virheeni oli
saapua kokoukseen vain noin vartin etuajassa. Sehän ei tähän moderniin
rakennukseen riittänyt millään. Ensin tavasin alakerran aulassa nimeäni koko
rakennuksen respalle, sitten tavasin isäntieni ja emäntieni nimiä, jonka
jälkeen respan henkilökunta vei minut hisseille. He näppäilivät
kosketusnäyttöä, joka kertoi minulle, että minun tulee mennä hissiin E. Kun
pääsin hissiin, hissi vei minut automaattisesti oikeaan kerrokseen. Itse
hississä ei ollut enää nappulan nappulaa. Mitä hittoa!
Mutta ei hätää.
Hujaus vain, ja olin perillä. Nopeammin kuin Suomen toimistomme viidennessä
kerroksessa. Tiedetään – meidän toimisto on edelleen ihana, mutta pakkohan tätä
on verrata, kun kerran niin pääsee tekemään.
Kun luulin
olevani perillä – vaikka toisaalta olinkin – minun piti vielä kirjautua sisään
toimistolle padilla, ja taas kerran naputella sille ensin oma nimeni, firmani
sun muut tiedot, ja sitten vielä emäntäni nimi, joka sai tätä kautta
automaattisesti tiedon, että olen saapunut paikalle.
Olin niin hidas
näissä kaikissa kirjautumisissa, että olin lopulta reilut viisi minuuttia
myöhässä palaverista. Paikalla olisi siis pitänyt olla puoli tuntia ennakkoon - ainakin näin ensikertalaisena.
Automaatiossa on kyllä puolensa. Mutta näköjään myös se toinen puoli.
Olin vasta matkalla toimistolle, ja maisemassa oli jo jotain tuttua :) |
Huikea näkymä aina Sydneyn oopperatalolle asti
Mutta palataan
niihin näköaloihin. Kun olin päässyt pois palaverista, jäin vielä hetkeksi katsastamaan
sähköpostit toimiston kahvitilaan – tai kuten näin alkoholibisneksessä on
tapana, toimiston baariin. Minua kehotettiin myös kiertämään koko toimisto
ympäri laseja pitkin, mutta en viitsinyt tunkeilla muiden avokonttoritilojen
vierelle ja taakse metrin päähän kamerani kanssa. Kiersin toki toimiston ja
ihastelin sitä ihan omin silmin ilman kameraa. Mutta koulutusbaarissa, siellä
kaivoin kameran esille. Eikö tämä nyt ole ihan mieletön toimistonäkymä?!
Kävin myöhemmin turistiristeilyllä, ja tältä näyttää toimisto vedestä käsin. Toimisto on siis tuon kaikkein korkeimman rakennuksen takana. |
Pysy matkassa
mukana:
Öööö, VAU! Miksei meidän toimisto (kotitoimistosta puhumattakaan) näytä tuolta :D En kyllä tiedä tulisiko työnteosta mitään, kun jäisin vaan kattelemaan maisemia...
VastaaPoistaEveliina / Reissukuume
No siis hei juuri näin! Tuossa riittäisi maisemienkatselua useammalle viikolle. Ehkä sen jälkeen voisi hieman tottua ja malttaa tehdä töitäkin :D
PoistaKunpa yleensäkin olisi enemmän maisematoimistoja, usein ikkunasta näkyy vaan toisen toimiston ikkunat. Upeat olivat kyllä nuo maisemat tuolta!
VastaaPoistaNiinpä! Silmiä kun joka tapauksessa tarvitsee lepuuttaa aina välillä, ettei katsele konetta koko päivää. Samalla olisi ihanaa katsella hienoja maisemia!
PoistaTuossa taitaisi jo maisemat häiritä työntekoa :-)
VastaaPoistaKolleegojen tapaaminen maailmalla on kyllä hyvä idea, jos siihen on vaan mahdollisuus. Dubaissa kävin aikoinaan vielä Nokialla työskennellessäni tapaamassa sikäläisiä kolleegoja heidän toimistollaan vaikka olimme kaupungissa lomalla. Mailitse tai videokonferensseissa keskustelu on aina kuitenkin mukavampaa niiden ihmisten kanssa, jotka on oikeasti tavannut. Upea sekin toimisto Dubaissa oli, mutta Nokialla oli ainakin silloin ehdoton no-photos-no-stories -politiikka toimitilojen osalta.
Heh, näin voisi tosiaan käydä ainakin alkuun!
PoistaTyönteko on kyllä sujuvampaa, kun on tavannut kollegat kasvotusten.
Nokialla on hyvinkin ymmärrettävää, ettei kuvia saa ottaa. Meillä on hieman eri tyyppinen business, mutta en tietenkään kenenkään työpisteelle mennyt kuvailemaan :)
Oi mitkä näkymät toimistosta! Opetan kieliä Suomessa mutta jollain tavalla ulkomailla työskentelykin kiinnostaisi. Ehkä joskus vielä. Arkipäivän teknisyys vie kyllä järjen, kuten työmatkasi osoittaa :)
VastaaPoistaNoissa maisemissa olisi kyllä ilo työskennellä pidempäänkin kuin yhden päivän ajan :)
PoistaKyllähän noissa maisemissa viihtyisi paremmin toimistolla kuin omassa :-D Automaatiossa on aina puolensa ja puolensa, jossain kohtaa hidastaa, mutta kokonaisuutena nopeuttaq ja antaa yleensä ihan eri tavalla lisäarvoa monessakin hommassa.
VastaaPoistaTodellakin viihtyisi :D
PoistaTuota automaatiota taisin olla itse hidastamassa kaikkein eniten, hah :D Joskin viehän se ylipäätään aikaa enemmän, kun ensimmäistä kertaa etsii uutta paikkaa, ja ei riitä että kerran etsit, vaan se täytyy tehdä kolmesti yhden paikan löytämiseksi.