Kun lähdin Fidzille jouluksi, olin ajatuksissani kuvitellut paikan samantapaiseksi kuin Malediivit. Olisin pienellä saarella, lukisin kirjaa palmun alla kaikessa rauhassa, osallistuisin parille retkelle. Olisin ja nauttisin omasta parhaasta seurastani maailman kauneimmissa maisemissa.
Vaan kuinka kävikään.
Saavuin Fidzin pääsaarelle Suvalle lauantaina illalla, jonka vuoksi jouduin yöpymään yhden yön pääsaarella. Saavuin pimeällä, menin käytännössä saman tien nukkumaan, aamulla söin aamiaisen, kävelin hieman rannalla ottamassa kuvia, nappasin laukkuni ja kyytini olikin jo hakemassa minua satamaan.
Heti pääsaarella vastaan tuli jo ensimmäinen ero malediivilaisiin verrattuna, missä miehet eivät lähesty naisia - eivätkä muistaakseni edes kulttuurinsa puolesta saa. Fidziläiset miehet tulevat sen sijaan heti kättelemään ja esittelemään itsensä. Rohkeimmat kysyvät ensin nimen, sitten miesystävätilanteen. Onneksi pääsaarella pystyin vain toivottelemaan hyviä päivän jatkoja hyvällä omatunnolla. Miehet eivät toki olleet liian tungettelevia, mutten minä siitä siltikään pidä. Jos olen matkassa yksin, olen matkassa yksin ja sillä selvä. Toki asiaa saa kysyä, ja onneksi torjumiset otettiin vastaan ystävällisesti.
Pääsaari on kuitenkin vain pääsaari, ja sinnehän en ollut jäämässä. Olin matkalla Yasawa-saarille kahteen eri resortiin, joista ensimmäinen oli Octopus Resort.
Heti kun hyppäsin auton kyytiin, joka vei minut venesatamaan, oli samassa kyydissä australialaisperhe. Vanhemmat ja heidän opiskeluikäinen poikansa. Lyhyet elämänkerrat vaihdettiin jo bussissa. Perillä ehdin käydä itsekseni hieronnassa, mutta jo joogatuntia oli vetämässä yksi asiakkaista (sillä joogaopettaja oli pois saarelta), pääasiassa parikymppisille lapsilleen, mutta toivottivat minutkin mukaan.
Illallisella Octopus Resortissa oli kasa isoja yhteispöytiä, joihin laitetaan asiakkaat istumaan siinä järjestyksessä, mitä sattuvat tulemaan. Istuinkin ensimmäisen illallisen jo tutuiksi tulleiden australialaisten, sekä lisänä Jenkeissä asuvan venäläisperheen pöydässä.
Toisena päivänä osallistuin parille eri retkelle, ja nyt minulla oli resort-ystävinä edellisten lisäksi norjalaisperhe lapsineen ja isovanhempineen, pari jenkkiperhettä, yksin matkassa ollut japanilaisnainen, Hong Kongissa asuva meksikolais-saksalainen pariskunta sekä ketä lie muita. Nythän tunsin jo käytännössä puolet resortin asukkaista, mikä tarkoitti sitä, että jos istuin yksin kirjani kanssa rantabaariin oluelle, ei mennyt aikaakaan, kun minua ympäröivät uudet ystäväni.
Norjalaiset kutsuivat minut akvaviiteille kanssaan joulun kunniaksi, australialaisperheen mukana pääsin snorklaamaan, sillä en olisi uskaltanut yksin lähteä korallinpeittoiselle rannalle, ja kaikkien kanssa tuli vaihdettua sana tai pari aina törmätessä.
Toisen illallisen tilasin altaan reunalle omaan pöytään, sillä olin aivan poikki päivästä, enkä olisi jaksanut puhua yhtään mistään kenenkään kanssa, vaikka kaikki olivatkin ihan mielettömän mukavia. Liika on vaan liikaa, ja minä palaudun kaikesta kiireestä nimenomaan yksin ollessa. Ja kiireisen syksyn jälkeen palautuminen oli paikallaan. Onneksi minulla oli myös oma rantabungalowi, jossa sain viettää niin paljon omaa aikaa kuin halusin.
Mutta.
Jos normaalioloissa olisin varmaan sulkeutunut koko loppuajaksi upeaan rantabungalowiini, muuttui tilanne matkalla dramaattisesti, kun saariryhmälle saatiin syklonivaroitus. Paska! Juuri tuollaisena hetkenä, kun et ole varma oikeastaan yhtään mistään, on kohtalotoverit kultaakin kalliimpia. Olin niin suunnitellut syöväni myös viimeisen Octopus Resortin dinnerin yksin, enkä todella aikonut kippistellä norjalaisten kanssa joulua, mutta syklonivaroitustilassa minäkään en halua käpertyä omaan rauhaani. En todellakaan. Onnekseni tunsin puolet saaresta, ja muutenkin viestittelin taholle jos toiselle hyviä vinkkejä syklonista selviämiseen.
Syklonivaroituksen alla ei osaa ajatella järkevästi, vaan sitä spekuloisi yksin omassa päässä vaikka mitä. Onneksi niin ei tarvinnut tehdä – kiitos kaikkien uusien resortystävieni.
Jos kuitenkin palaan vielä yksin matkustamiseen naisena, oli se todella miellyttävää Fidzillä. Joka puolella kaikki ovat todella ystävällisiä.
Fidzi näyttäisi olevan erittäinkin suosittu reppureissaajien keskuudessa, ja vaikken itse ollutkaan reppureissaamassa dormista dormiin, olisi siihen Fidzillä erinomainen mahdollisuus monipuolisen majoitustarjonnan ja Yasawa Flyer -reittilauttaliikenteen takia. Heidän kauttaan pystyy myös lauttojen lisäksi ostamaan paketteja, joihin kuuluu majoitusta, jonka tason voi lippua ostaessa määritellä.
Ainoa, miksi en lähtisi enää Fidzille yksin, ovat ne pirun syklonit. Syklonin lähestyessä ei ollut mukavaa joutua pohtimaan tilannetta yksin ja tekemään päätöksiä yksin. Olisi ollut huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, jos sen olisi voinut tehdä jonkun toisen kanssa. Onneksi syklonikausi ei kuitenkaan ole vuoden ympäri, ja syklonikaudellakin syklonin osuminen omalle kohdalle on hurjan huonoa tuuria.
Kaikilta muilta osin voin vain kehua Fidziä matkakohteena yksin matkustavana naisena. Kaikki toimii niin hyvin ja ihmiset ovat niin ystävällisiä, ettei voi kuin tuntea oloansa enemmän kuin tervetulleeksi.
Vaan kuinka kävikään.
 |
| Kuvittelin viettäväni koko Fidzin lomani omassa parhaassa seurassa. |
Saavuin Fidzin pääsaarelle Suvalle lauantaina illalla, jonka vuoksi jouduin yöpymään yhden yön pääsaarella. Saavuin pimeällä, menin käytännössä saman tien nukkumaan, aamulla söin aamiaisen, kävelin hieman rannalla ottamassa kuvia, nappasin laukkuni ja kyytini olikin jo hakemassa minua satamaan.
Heti pääsaarella vastaan tuli jo ensimmäinen ero malediivilaisiin verrattuna, missä miehet eivät lähesty naisia - eivätkä muistaakseni edes kulttuurinsa puolesta saa. Fidziläiset miehet tulevat sen sijaan heti kättelemään ja esittelemään itsensä. Rohkeimmat kysyvät ensin nimen, sitten miesystävätilanteen. Onneksi pääsaarella pystyin vain toivottelemaan hyviä päivän jatkoja hyvällä omatunnolla. Miehet eivät toki olleet liian tungettelevia, mutten minä siitä siltikään pidä. Jos olen matkassa yksin, olen matkassa yksin ja sillä selvä. Toki asiaa saa kysyä, ja onneksi torjumiset otettiin vastaan ystävällisesti.
Pääsaari on kuitenkin vain pääsaari, ja sinnehän en ollut jäämässä. Olin matkalla Yasawa-saarille kahteen eri resortiin, joista ensimmäinen oli Octopus Resort.
Heti kun hyppäsin auton kyytiin, joka vei minut venesatamaan, oli samassa kyydissä australialaisperhe. Vanhemmat ja heidän opiskeluikäinen poikansa. Lyhyet elämänkerrat vaihdettiin jo bussissa. Perillä ehdin käydä itsekseni hieronnassa, mutta jo joogatuntia oli vetämässä yksi asiakkaista (sillä joogaopettaja oli pois saarelta), pääasiassa parikymppisille lapsilleen, mutta toivottivat minutkin mukaan.
Illallisella Octopus Resortissa oli kasa isoja yhteispöytiä, joihin laitetaan asiakkaat istumaan siinä järjestyksessä, mitä sattuvat tulemaan. Istuinkin ensimmäisen illallisen jo tutuiksi tulleiden australialaisten, sekä lisänä Jenkeissä asuvan venäläisperheen pöydässä.
Toisena päivänä osallistuin parille eri retkelle, ja nyt minulla oli resort-ystävinä edellisten lisäksi norjalaisperhe lapsineen ja isovanhempineen, pari jenkkiperhettä, yksin matkassa ollut japanilaisnainen, Hong Kongissa asuva meksikolais-saksalainen pariskunta sekä ketä lie muita. Nythän tunsin jo käytännössä puolet resortin asukkaista, mikä tarkoitti sitä, että jos istuin yksin kirjani kanssa rantabaariin oluelle, ei mennyt aikaakaan, kun minua ympäröivät uudet ystäväni.
Norjalaiset kutsuivat minut akvaviiteille kanssaan joulun kunniaksi, australialaisperheen mukana pääsin snorklaamaan, sillä en olisi uskaltanut yksin lähteä korallinpeittoiselle rannalle, ja kaikkien kanssa tuli vaihdettua sana tai pari aina törmätessä.
Toisen illallisen tilasin altaan reunalle omaan pöytään, sillä olin aivan poikki päivästä, enkä olisi jaksanut puhua yhtään mistään kenenkään kanssa, vaikka kaikki olivatkin ihan mielettömän mukavia. Liika on vaan liikaa, ja minä palaudun kaikesta kiireestä nimenomaan yksin ollessa. Ja kiireisen syksyn jälkeen palautuminen oli paikallaan. Onneksi minulla oli myös oma rantabungalowi, jossa sain viettää niin paljon omaa aikaa kuin halusin.
Mutta.
Jos normaalioloissa olisin varmaan sulkeutunut koko loppuajaksi upeaan rantabungalowiini, muuttui tilanne matkalla dramaattisesti, kun saariryhmälle saatiin syklonivaroitus. Paska! Juuri tuollaisena hetkenä, kun et ole varma oikeastaan yhtään mistään, on kohtalotoverit kultaakin kalliimpia. Olin niin suunnitellut syöväni myös viimeisen Octopus Resortin dinnerin yksin, enkä todella aikonut kippistellä norjalaisten kanssa joulua, mutta syklonivaroitustilassa minäkään en halua käpertyä omaan rauhaani. En todellakaan. Onnekseni tunsin puolet saaresta, ja muutenkin viestittelin taholle jos toiselle hyviä vinkkejä syklonista selviämiseen.
Syklonivaroituksen alla ei osaa ajatella järkevästi, vaan sitä spekuloisi yksin omassa päässä vaikka mitä. Onneksi niin ei tarvinnut tehdä – kiitos kaikkien uusien resortystävieni.
Millaista on matkustaa yksin Fidzillä?
Jos kuitenkin palaan vielä yksin matkustamiseen naisena, oli se todella miellyttävää Fidzillä. Joka puolella kaikki ovat todella ystävällisiä.
Fidzi näyttäisi olevan erittäinkin suosittu reppureissaajien keskuudessa, ja vaikken itse ollutkaan reppureissaamassa dormista dormiin, olisi siihen Fidzillä erinomainen mahdollisuus monipuolisen majoitustarjonnan ja Yasawa Flyer -reittilauttaliikenteen takia. Heidän kauttaan pystyy myös lauttojen lisäksi ostamaan paketteja, joihin kuuluu majoitusta, jonka tason voi lippua ostaessa määritellä.
Ainoa, miksi en lähtisi enää Fidzille yksin, ovat ne pirun syklonit. Syklonin lähestyessä ei ollut mukavaa joutua pohtimaan tilannetta yksin ja tekemään päätöksiä yksin. Olisi ollut huomattavasti helpompaa ja mukavampaa, jos sen olisi voinut tehdä jonkun toisen kanssa. Onneksi syklonikausi ei kuitenkaan ole vuoden ympäri, ja syklonikaudellakin syklonin osuminen omalle kohdalle on hurjan huonoa tuuria.
Kaikilta muilta osin voin vain kehua Fidziä matkakohteena yksin matkustavana naisena. Kaikki toimii niin hyvin ja ihmiset ovat niin ystävällisiä, ettei voi kuin tuntea oloansa enemmän kuin tervetulleeksi.
Pysy matkassa mukana:
Fidzillä tekisi mieli käydä -- mutta se on vaan niin pahuksen kaukana kaikesta. Ehkäpä jos maailman ympäri lentäisi niin sitten. Se että matkalle osuu sykloni ei todellakaan ole kiva ylläri - ne sekin tulisi huomioida ehkäpä milloin saarelle matkustaa.
VastaaPoistaTosiaan (vaikka olenkin mies) -- muslimimaissa naista kohdellaan ihan toisella tavalla - eli töykeästi. Se havaittiin viimeksi Tunisiassa -- vain minulle puhuttiin.
Fidzi on tosiaan kaukana, onhan se melkein tasan maapallon toisella laidalla. Aikaeroakin oli 11 tuntia. Australiasta käsin Fidzi taas oli tosi lähellä, vain reilun kolmen tunnin lennon päässä, ja nyt kun siellä tuli oltua, niin ainakin heti matkan jälkeen tuntui, että eihän se niin kaukana ollutkaan :)
PoistaJos olisin saanut valita matka-ajankohdan itse, en olisi valinnut syklonikautta, mutta kun olin niin lähellä, kannatti ottaa riski.
Ahaa, eli ei Tunisiaan yksin naisena.
Viimeistään sinun kokemuksesi jälkeen on kyllä varmaa, että emme lähde Fidzille syklonikaudella, vaikka sen osuminen kohdalle ei olisikaan todennäköistä. Pahassa tapauksessa tuollainen voisi pilata loman täydellisesti.
VastaaPoistaJos olisin lähdössä vain ja ainoastaan Fidzille, valitsisin itsekin ei-syklonikauden ajankohdaksi. Nythän olin jo valmiiksi Australiassa, enkä halunnut jättää tilaisuutta hyödyntämättä päästä unelmieni kohteeseen, kun olin niin lähellä.
PoistaSiinä voi todellakin käydä niin, että koko loma menee pilalle. Tällä erää syklonin tieltä evakuoinnit kestivät ainakin torstaista sunnuntaihin tai maanantaihin. Siinä siis menisi melkein kokonainen viikko. Minulta onneksi jäi vain kaksi yötä välistä. Olin siis varautunut henkisesti myös siihen, että koko loma voi mennä uusiksi.
Oliko sinun matkasi aikana Fidzillä syklonikausi? Kyllähän tuonne kiva olisi joskus matkustaa, mutta se on niin pirun kaukana. Ymmärrän nuo fiilikset, että lomalla olisi kiva olla yksin eikä jaksaisi seurustella vieraiden ihmisten kanssa. Mulla oli viime talvena Vilnassa sama juttu, kun Trakain linna -retkellä seuraan tuppautui vanha rouva. Olin aluksi ärsyyntynyt, kun olisin halunnut tutkia linnaa itsekseni. Lopulta päivästä muodostui ihan hauska ja olin tyytyväinen, etten epäkohteliaasti jättänyt vanhaa rouvaa itsekseen.
VastaaPoistaKyllä, tuo oli syklonikautta. Otin tietoisen riskin juurikin sen takia, kun olin edellisen viikon työmatkalla Australiassa, ja Fidzille oli sieltä niin lyhyt matka. Pohdin kyllä pitkään olisiko järkeä, mutta lopulta lähdin ja onneksi lähdin, kun sain lomailla siellä melkein koko suunnitellun ajan.
PoistaMuistankin tuon sinun Trakain linna -kokemuksesi. Kuulosti kyllä sympaattiselta retkeltä ja sattumalta siitäkin huolimatta, ettei ollut suunnitelmissa olla sosiaalinen.
Onneksi pääsit syklonia karkuun. Tuo reissuilla ystävystyminen on ihan mahtava lisä ja ihana kuulla, että heistä oli myös tukea tärkeällä hetkellä. Meillä on jäänyt jokaiselta risteilyltä kourallinen ihmisiä ystäviksi, joiden kanssa pidetään Facen kautta yhteyttä ja se on tosi ihana juttu! <3
VastaaPoistaOli kyllä ihan miellyttävää olla syklonia nopeampi :)
PoistaTuolla ihmiset olivat tosi mukavia ja yhteisöllisyydestä oli hyötyäkin sen syklonivaroituksen puolesta. Hieman harmittaa, ettei tullut kysyttyä japanilaisnaisen FB- tai Instagram-tiliä. Meillä meni tosi kivasti jutut yhteen. Tosi kiva yllätys oli joka tapauksessa, kun niin paljon mielenkiintoisia matkaajia samaan aikaan resortissa.
Näin se joskus on vaikka kuinka haluaisit olla yksin niin se ei vaan tahdo onnistua. Nykyään kyllä jaan kokemuksia mielellään jonkun kanssa mutta aina se hetki on ihana saada ihan omissa oloissaan vaikka sitten vain siellä omassa huoneessa.
VastaaPoistaSyklonin ei kuullosta yhtään kivalle ei edes se että se voisi olla tulossa.
Kokemukset on kyllä kivaa jakaa jonkun kanssa, mutta jos lähden matkaan yksin, niin tuntemattomien kanssa kokemusten jakaminen ei ole sitten yhtään sama asia. Minullahan oli tuolla Octopus Resortissa oma rantahuvila ja pitkästi omaa rantaviivaa. Pääsin siis hyvinkin omaan rauhaani :)
PoistaOlipa mukavaa, että sait seuraa ja tukea syklonitapaukseen matkaseuralaisiltasi! Moni joka ei matkusta yksin, ei yleensä myöskään ymmärrä, ettei siellä reissussa tarvitse olla yksin, ellei halua. Siksi itsekin pidän soolomatkoista: saan olla parhaassa seurassani, mutta halutessani saan myös seuraa.
VastaaPoistaNiin totta! Kun matkustaa yksin, on muiden seuraan hakeutuminen/päätyminen todella paljon helpompaa kuin jos matkustaa yhdessä jonkun kanssa.
PoistaKertomasi perusteella Fidzi vaikuttaa heti paljon mielenkiintoisemmalta, kuin osasin odottaa. Itse kun juuri tuollaista paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja reppureissumeininkiä voisin tykkäilläkin. Luksusresortit eivät ole oma juttuni, mutta ilmeisesti siellä voisi matkailla enemmän budjetillakin. :) Ymmärrän hyvin tuon oman ajan ja tilan tarpeen, on ihana saada palautua pitkän ja sosiaalisen rupeaman jälkeen omissa oloissa, vaikka olisikin ollut kuinka mukavaa tahansa porukassakin. :) Onneksi et joutunut syklonia kohtaamaan ja kaikki meni hyvin!
VastaaPoistaFidzillä voi matkata tosiaan ihan millä budjetilla haluaa. Voi majoittua parilla kympillä dormissa tai ottaa satojen tai jopa tuhansien bungaloweja. Minä pidän luksuksesta, mutta jotain persoonallisuutta kaipaan kuitenkin majoituksessa. Miksi mennä Fidzille asti, jos resort olisi täysin samanlainen kuin missä muualla tahansa.
PoistaFidzille olisi kyllä upea päästä, mutta juuri näin se kannattaisikin tehdä, että yhdoistäisi vaikka Ausralian matkaan. Mutta ei siis syklonikaudella. Ne pääsaaren innokkaat miehet vaikuttivat kyllä vähän turhan ahdistavilta :D.
VastaaPoistaMinulla ei oikein ollut valinnanvaraa ajankohtaan, kun Australian osuus oli työmatkaa. Oli siis päätettävä, menenkö Fidzille vai olenko menemättä. Ja tietysti päätin mennä. Mutta jos saisin itse valita, valitsisin rauhallisemman kauden sään puolesta.
PoistaInnokkaat miehet matkoilla ei tosiaan innosta :D
Seuralla on aina puolensa, kun yksin matkustaa. Ei ole kivaa, että aina joutuu käymään sosiaalista small talkia, eikä se, että ei ole koskaan esimerkiksi dinneriseuraa. Se ongelma vaan tuppaa olemaan, että yleensä on vaan jompaa kumpaa ja yleensä siinä järjestyksessä, ettei toivoisi. Fidzi vaikutti ihan kivalta mestalta yksinmatkaavalle naiselle.
VastaaPoistaIllallinen tuntemattomien seurassa, täysin random porukassa on kyllä aina arpapeliä. Onneksi tuolla kävi hyvä tuuri, ja juttu luisti. Kiusallisuus on pahinta.
PoistaFidzi oli todella hieno paikka ja sopii varmasti kaikenlaisille seurueille!
Olen jo pariin kertaan pohtinut yhdistää Fidzin Australian lomaan, koska sieltä lentoja saa "halvalla" eikä välimatkakaan ole paha. Sykloneita en ollut edes ajatellut, joten hyvä muistutus siinä mielessä .. en myöskään kuvitellut Fidziä reppureissauskohteena, vaan enemmänkin resort-tyyppisenä. Aina siis oppii uutta.
VastaaPoistaJa yksin matkustaessa parasta on kyllä tuo, että tutustuu muihin ihmisiin. Ymmärrän, että omaa aikaa kaipaa kanssa, mutta itse aina sanon vain jotain, että pitää tehdä hetki töitä ja vetäydyn omaan huoneeseen. Itse olen kuin sinä ja rentoudun parhaiten yksin, vaikka olen kyllä todella seurallinen sille päälle sattuessani.
Kannattaa tosiaan hieman miettiä ajankohtaa, milloin matkaa Fidzille. Tosin syklonikaudellakin voi olla tuuria, eikä yhtä ainoaa syklonia välttämättä tule pitkään aikaan.
PoistaMinusta yksin matkustettaessa parasta on se, että saa olla yksin :D Mutta on kyllä kiva bonus, kun tapaa ihmisiä, joiden kanssa ajatukset osuu yhteen ensihetkestä lähtien.
Kauniita maisemia, etenkin tuohon kirjan lukemiseen. :) Hyvä, että pääsit saarelta pois, eikä syklonista aiheutunut sen pahempaa vaaraa. Reissuilla voi aina sattua ja tapahtua kaikenlaista.
VastaaPoistaEi noista sykloneista sen kummemmin vaaraa ole, jos vaan noudattaa ohjeita ja evakuoituu muiden mukana. Mutta tylsäähän se on, kun loma keskeytyy.
PoistaFidzillä on tosiaan superkaunista ja suosittelen sitä kyllä lämpimästi!
Oih, Fidzi kuulostaa (sykloneista huolimatta) ihan parataiisilta. Sinne on pakko päästä vielä joskus!
VastaaPoistaFidzi on todellinen paratiisi. Kannattaa ehdottomasti lähteä, vaikka kaukana onkin!
Poista