Sorrento. Se ei ollut pääasiallisella matkalistallamme ollenkaan kun ystäväni kanssa kesällä kurvasimme Napoliin metsästämään maailman parasta pitsaa ja Amalfin rannikolle maailman kauneimpia maisemia.
Ajattelimme kuitenkin, että haluamme käydä Sorrentossa sen kerran, kun olemme kulmilla. Ja hyvä, että kävimme. Sorrento oli matkan yllättäjiä. Napolistahan jo ennakkoon tiesimme saavamme maailman parasta pitsaa ja Amalfin rannikon tiesimme tarjoavan henkeäsalpaavia maisemia. Mutta Sorrento. Se tuli kyllä täysin yllättäen samalle viivalle muiden matkan kohteiden kanssa.
Lähdimme Sorrentoon hotelliltamme Torre Barbaralta heti aamunkoitteessa. Sorrentossa, kuten muuallakaan tuolla alueella ei ole parkkipaikkojen määrällä leveilty, ja sellaisen saaminen on täysin tuurista kiinni. Halusimme kasvattaa todennäköisyyttä saada automme parkkiin keskustan ja rannan lähituntumasta. Olimme katsastaneet muutaman parkkihallin siltä varalta, ettei katuparkkia löytyisi. Olimme onneksi kuitenkin onnekkaita, ja saimme auton pienelle, parinkymmenen auton parkkialueelle aivan rantaan, vain muutamansadan portaan päähän keskustasta.
Luit oikein: muutaman sadan portaan päähän! Portaita, niitä Sorrentossa riittää. Ranta Sorrentossa on jotenkin aivan käsittämätön. Ensin olet korkealla ja yhtäkkiä kymmeniä metrejä alempana, vaikka olet kävellyt vasta joitain kymmeniä, tuskin edes satoja metrejä. Kuka ihme, on keksinyt rakentaa tähän kaupungin?
Ei sillä, kaunistahan tällainen jylhä vuoristo on, varsinkin kun sen päällä on kaupunki ja alla ranta ja yksi turkoosimmista meristä, mitä ikinä olen nähnyt.
Pssst. Portaat voi myös välttää käyttämällä hissiä. Me emme käyttäneet sitä, mutta ihan kätevä ajatus esteettömään liikkumiseen kuin myös lastenrattaiden kanssa matkatessa.
Ajattelimme kuitenkin, että haluamme käydä Sorrentossa sen kerran, kun olemme kulmilla. Ja hyvä, että kävimme. Sorrento oli matkan yllättäjiä. Napolistahan jo ennakkoon tiesimme saavamme maailman parasta pitsaa ja Amalfin rannikon tiesimme tarjoavan henkeäsalpaavia maisemia. Mutta Sorrento. Se tuli kyllä täysin yllättäen samalle viivalle muiden matkan kohteiden kanssa.
Saavu Sorrentoon ajoissa jos haluat parkkipaikan
Lähdimme Sorrentoon hotelliltamme Torre Barbaralta heti aamunkoitteessa. Sorrentossa, kuten muuallakaan tuolla alueella ei ole parkkipaikkojen määrällä leveilty, ja sellaisen saaminen on täysin tuurista kiinni. Halusimme kasvattaa todennäköisyyttä saada automme parkkiin keskustan ja rannan lähituntumasta. Olimme katsastaneet muutaman parkkihallin siltä varalta, ettei katuparkkia löytyisi. Olimme onneksi kuitenkin onnekkaita, ja saimme auton pienelle, parinkymmenen auton parkkialueelle aivan rantaan, vain muutamansadan portaan päähän keskustasta.
Korkeuserot takaavat portaiden paljouden, mutta myös upeat maisemat
Luit oikein: muutaman sadan portaan päähän! Portaita, niitä Sorrentossa riittää. Ranta Sorrentossa on jotenkin aivan käsittämätön. Ensin olet korkealla ja yhtäkkiä kymmeniä metrejä alempana, vaikka olet kävellyt vasta joitain kymmeniä, tuskin edes satoja metrejä. Kuka ihme, on keksinyt rakentaa tähän kaupungin?
Ei sillä, kaunistahan tällainen jylhä vuoristo on, varsinkin kun sen päällä on kaupunki ja alla ranta ja yksi turkoosimmista meristä, mitä ikinä olen nähnyt.
Pssst. Portaat voi myös välttää käyttämällä hissiä. Me emme käyttäneet sitä, mutta ihan kätevä ajatus esteettömään liikkumiseen kuin myös lastenrattaiden kanssa matkatessa.
Mistä näin turkoosi meri?
Sorrenton rantaviiva on kapea, mutta hyödynnetty sitäkin paremmin. Missä tahansa tällainen rantabaarien tungos ei olisi kovin kaunista, mutta kaupunkiin tämä minusta sopii erinomaisesti. Kaupungissa kun olettaa olevan palveluita tarjolla ja luontoa lähden etsimään jostain aivan muualta.
Sorrenton jokainen rantabaari on oma pieni vesipuistonsa. Ravintolan/baarin lisäksi on liuta pukukoppeja ja rantatuoleja. Pitkä laituri ja hiekkarantakaistale. Korkea kallio piti koko rannan varjossa aamun, mutta auringon kipuessa ei varjoa enää ollut tarjolla kuin ravintolan suojissa tai vuokra-aurinkovarjon alla. Jokaiseen ravintolaan on pääsymaksu, ja itse voi valita, ottaako pelkän aurinkotuolin, vai sen lisäksi oman pukukopin (yleinenkin oli tarjolla) ja aurinkovarjon.
Parasta täällä kuitenkin oli se vesi! Olen nähnyt ennenkin turkoosia vettä, mutta täällä se pääsi yllättämään. En juuri koskaan käy uimassa meressä, mutta ei ole varmastikaan yllätys, että täällä oli pakko päästä pulahtamaan ja tietysti poseeraamaan kameralle.
Harvoin ostan mitään tuliaisia mistään, mutta Sorrenton turistimyymälöiden katu oli kuin minulle tehty. Tavarasta en pidä, mutta elintarvikkeet oli laitettu niin kauniisti ja houkuttelevasti esille, että en voinut vastustaa kiusausta ja ostin valmiiksi maustetun risoton. Alueen bravuuria limoncelloa olisi myös ollut tarjolla jos jonkinlaisissa pulloissa, mutta harmillisesti matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, ja limoncellot jäivät.
Lisäisin pastan ja jäätelön joukkoon vielä viininkin, mutta koska olimme autolla liikkeelle, täytyi pitäytyä näissä kahdessa. Oikeastaanhan voisin mielellään vaihtaa jäätelön lasilliseen viiniä, mutta jos vaihtoehtoina on jäätelö tai ei mitään, niin kyllä minulle italialainen jäätelö kelpaa.
Ravintolan bongasimme ohikulkumatkalla, ennakkoon suunnittelematta. Kävelimme katua pitkin ja ravintoloiden osuttua kohdalle googlasimme heidän arvionsa. Hyvien arvosteluiden kohdalla jäimme syömään. Ristorante O'Murtzill oli onnistunut valinta.
Herkullinen jäätelöbaari taas osui matkan varrellemme pariinkin otteeseen, ja sisällä olleet keinut tuoleina ja tietysti ne ihanat italialaiset jäätelöt eivät päästäneet meitä kulkemaan ohi montaa kertaa.
Kokonaisuutena pidin Sorrentosta todella paljon. Kollegani vietti kokonaisen lomaviikon viime kesänä Sorrentossa ja voisin hyvin kuvitella itsekin nauttivani viinilasillisia Sorrenton kapeilla kujilla, välillä piipahtaen rannalla ja tietysti vieraillen lähisaarella Caprilla.
Sorrenton jokainen rantabaari on oma pieni vesipuistonsa. Ravintolan/baarin lisäksi on liuta pukukoppeja ja rantatuoleja. Pitkä laituri ja hiekkarantakaistale. Korkea kallio piti koko rannan varjossa aamun, mutta auringon kipuessa ei varjoa enää ollut tarjolla kuin ravintolan suojissa tai vuokra-aurinkovarjon alla. Jokaiseen ravintolaan on pääsymaksu, ja itse voi valita, ottaako pelkän aurinkotuolin, vai sen lisäksi oman pukukopin (yleinenkin oli tarjolla) ja aurinkovarjon.
Parasta täällä kuitenkin oli se vesi! Olen nähnyt ennenkin turkoosia vettä, mutta täällä se pääsi yllättämään. En juuri koskaan käy uimassa meressä, mutta ei ole varmastikaan yllätys, että täällä oli pakko päästä pulahtamaan ja tietysti poseeraamaan kameralle.
Tuliaisia, joita oikeasti voi ostaa
Harvoin ostan mitään tuliaisia mistään, mutta Sorrenton turistimyymälöiden katu oli kuin minulle tehty. Tavarasta en pidä, mutta elintarvikkeet oli laitettu niin kauniisti ja houkuttelevasti esille, että en voinut vastustaa kiusausta ja ostin valmiiksi maustetun risoton. Alueen bravuuria limoncelloa olisi myös ollut tarjolla jos jonkinlaisissa pulloissa, mutta harmillisesti matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, ja limoncellot jäivät.
Pastaa ja jäätelöä - Italian parhaimmistoa
Lisäisin pastan ja jäätelön joukkoon vielä viininkin, mutta koska olimme autolla liikkeelle, täytyi pitäytyä näissä kahdessa. Oikeastaanhan voisin mielellään vaihtaa jäätelön lasilliseen viiniä, mutta jos vaihtoehtoina on jäätelö tai ei mitään, niin kyllä minulle italialainen jäätelö kelpaa.
Ravintolan bongasimme ohikulkumatkalla, ennakkoon suunnittelematta. Kävelimme katua pitkin ja ravintoloiden osuttua kohdalle googlasimme heidän arvionsa. Hyvien arvosteluiden kohdalla jäimme syömään. Ristorante O'Murtzill oli onnistunut valinta.
Herkullinen jäätelöbaari taas osui matkan varrellemme pariinkin otteeseen, ja sisällä olleet keinut tuoleina ja tietysti ne ihanat italialaiset jäätelöt eivät päästäneet meitä kulkemaan ohi montaa kertaa.
Kokonaisuutena pidin Sorrentosta todella paljon. Kollegani vietti kokonaisen lomaviikon viime kesänä Sorrentossa ja voisin hyvin kuvitella itsekin nauttivani viinilasillisia Sorrenton kapeilla kujilla, välillä piipahtaen rannalla ja tietysti vieraillen lähisaarella Caprilla.
Pysy matkassa mukana:
Hieno kohde ja hyvät kuvat. Näyttää hyvältä uimapaikalta. Mutta harmi ne ravintolan sisäänpääsymaksut, myös Riminillä oli useita kioskeja joista voi maksaa sisäänpääsyn rannalle ja kaikki maksoi ranta-alueilla rannat oli oikeen rajattu ja myös porealtaat maksoi. Olen itse tykännyt Italian saarista kun niissä on kristallinkirkas merivesi ja rannat ilmaisia. Paitsi aurinkovarjot maksaa jos haluaa sellaisen ottaa. Tosin ne rantamaksut meneekin palkkana rantavahdeille saarilla, joka on ihan hyvä systeemi. Kun taas monessa muussa kohteessa Italiassa rantamaksut menee suoraan hotellien pitäjille jotka omistavat hotellien viereisiä rantoja tietyiltä alueilta.
VastaaPoistaMinustakin Sorrento oli tosi hieno kohde!
PoistaMyös minua vähän harmitti uimisen maksullisuus. Me kun ei kovin kauaa siellä lopulta viihdytty, niin jotenkin meressä uimisen maksullisuus tuntuu hassulta. Toki vessat ja pukukopit, mukava laituri ynnä muut palvelut oli mukavia olla.
Minä olen käynyt Italian saarista vain Sisiliassa ja sielläkin ikuisuudet sitten. Pitäisi ehdottomasti käydä!
Ihanan näköinen tuo uintikuva! Italiassa on juurikin parasta hyvä pasta ja jäätelö, ehdottomasti! Samaa mieltä olen myös noista matkamuistoista. Itsekään en koskaan osta tuliaisiksi mitään turistitavaraa, mutta silloin tällöin tulee ostettua jotain elintarvikkeita. Mekin kyllä usein mennään käsimatkatavaroilla, joten yleensä tilaa ei ole kovin paljoa.
VastaaPoistaTuo vesi oli kyllä Sorrenton parhautta. Tai no oli pasta ja jäätelökin. Ja no, koko kaupunki oli hieno :)
PoistaKäsimatkatavaroiden tilaa ei tosiaan voi tuliaisilla täyttää. Onneksi ei ole juuri ollut tarvettakaan.
Ompas kirkasta vettä! :) Itse haaveilen myös Italiasta, täydellisestä pizzasta ja pienistä kylistä. Juttusi ei kyllä yhtään helpota asiaa. :)
VastaaPoistaEikö olekin ihanan kirkasta vettä! Heh, meidän reissu oli kyllä erinomainen tuon pizzan puolesta. Napolilainen pizza on ihan parasta <3
PoistaOlipa kirkasta vettä. Ihanaa, että kaikki pukamat on hyödynnetty. Nyt heräsi mielenkiinto pizzan suhteen, Mist se paras pizza löytyi? Löytyikö Napolista?
VastaaPoistaParas pizza löytyi Napolista, mutta Vico Equencen kylässä ja myös sen rannalta löytyi mielettömiä pizzoja. Napolilaistyylinen pizza on minusta ihan mieletöntä.
PoistaOijoi, Sorrento on komea kaupunki ja sillä on mieletön sijainti lähellä ihan kaikkea kutkuttavaa! Itse rakastuin täysin Amalfin toiseen puoleen ja kirjoitinkin juuri tässä sen upeasta, vatsanpohjaa kouraisevasta ja näköhermoa sivelevästä hunajaisesta maisemareitistä.
VastaaPoistaSorrento oli totisesti upea! Amalfin tiesin olevan upea ja se olikin matkamme pääkohde, mutta tuo Sorrenton upeus tuli täysin puun takaa. En jotenkin ollut osannut odottaa, että myös se olisi noin hieno. Nyt tiedän :)
PoistaHeippa! Upealta näyttää! Itse menossa parin viikon päästä Sorrentoon:) kuinka paljon nuo rannat maksoivat?
VastaaPoista