Vuokra-autolla Fuerteventuralla - saaren eteläosan kierros

Yhteistyössä: Apollomatkat

En ole koskaan ennen vuokrannut autoa yksin. Nyt olen. Eikä se nyt niin ihmeellistä ollut. Osaanhan minä ajaa, lukea karttaa ja kuunnella navigaattorin ohjeita. Vuokrapapereissa luki, mitä bensaa tulee tankata sekä puhelinnumero, mihin soittaa, jos tulee ongelmia. Jos ei näillä eväillä selviä, ei sitten millään.

Yksin autoilu oli itseasiassa ihan virkistävää. Sain mennä sinne, minne huvittaa, pyähtyä vaikka jokaisella levikkeellä ottamaan kuvia, olla kussakin paikassa sen aikaa mitä halusin, ja jatkaa matkaa silloin kun hyvältä tuntui.


Myös vuokrafirma otti kaiken ilon irti siitä, että nainen on lähdössä yksin liikenteeseen. He antoivat minulle sellaisen louskun autoksi, että huhhuh. Vuokrafirman nainen vain huikkasi, että varoitusvalo alkaa todennäköisesti palamaan, mutta siitä ei kannata huolehtia. Ajaisin vaan. Kiitos hei tosi paljon. Juuri varoitusvalojahan minä haluan keskellä Fuerteventuran vuoristoa, missä ei edes puhelimessa ole kuuluvuutta. Valo ei onneksi alkanut palamaan missään vaiheessa, mutta siitä edestä en saanut vitosvaihdetta päälle ollenkaan. No, toisaalta autossa ei ollut tehoja niin pajon, että se olisi jaksanut pientäkään mäkeä ylös edes kolmosella, eli se siitä vitosvaihteesta. Ei kai sellaisen tarvitse toimia, mitä ei tarvita. Auto oli lisäksi niin pieni sisältä, ettei sinne olisi muita minun lisäkseni mahtunutkaan. Yksinhän minä olinkin liikenteessä.

Kierros Fuerteventuran eteläosissa

Autoa lukuunottamatta aamupäiväni Fuerteventuran eteläosissa oli oikein onnistunut. Auto vei kuin veikin minut joka paikkaan, mitä olin suunnitellutkin. Fuerteventura on yllättävän iso saari. Yhdessä päivässä en edes haaveillut kiertäväni koko saarta, vaan Costa Calman tukikohdastamme suunnittelin valloittavani saaren eteläosan. Hotellin respasta saamaani kätevään turistikarttaan oli merkitty turisteja kiinnostavat kohdat, kerrottu, miksi ne kiinnostavat ja otettu paikasta vielä kuvatkin kaupan päälle. Suunnitelmia vailla olevalle, mukavuudenhaluiselle all inclusive -turistille täydellistä.

Poimin kartasta Morro Jablen satamakylän, Ajuyn rantaluolat sekä La Paredin rantakalliot. Viimeksi mainittu oli meidän alkuperäinen suunnitelma tukikohdaksi Fuerteventuralla, mutta sieltä hotelli myytiin loppuun ennen kuin ehdimme painaa varaa-nappia. Pääsinpä nyt näkemään, mistä jäimme paitsi ;)

Morro Jablen satamakylä

Ensimmäinen kohteeni vuokra-autollani oli Morro Jablen satamakylä. Lähdin heti ysin aikaan aamulla ajelemaan, joten olin perillä niin aikaisin, ettei juuri mikään ollut vielä auki, ja kaduillakin kuljeksi vain muutamia aamuvirkkuja. Hyvä näin, sillä ruuhkassa en olisi halunnut ajella Morro Jablen jyrkkiä teitä.

Morro Jable on kaunis pieni kylä ja sen ytimestä lähtee pitkä hiekkaranta, joka ilmeisesti jatkuu lähes jatkuvana rantana aina Costa Calmaan asti. Autolla ei päässyt ajamaan rantaraitille asti, mikä on lomailijana tietysti positiivista, mutta autoilijana harmillista. Kylä oli nimittäin sen verran pieni ja autoja parkissa niin paljon, että jonkun tovin sain kävellä ainoalta vapaalta parkkipaikalta rantaan. Kävely oli kuitenkin täysin vaivan arvoista. Kylä oli aika ihana - ainakin näin heti aamusta.

Morro Jable voisi olla myös ihana, kiireettömän loman tukikohta. Pienet kujat, söpöt ravintolat ja hiekkaranta, kaikki samassa paketissa. Vielä kun lisää korkeuserot, jolloin koko komeutta pääsee ihastelemaan ylhäältä käsin, niin jo on idyllistä.

Ajuyn rantaluolat

Olin hieman haaveillut ajavani Betancuriaan asti, mutta kun ajelin Ajuyn tienviittojen ohi ja totesin sinne olevan kymmenen minuutin ajo, ja Betancuriaan vielä 40 minuuttia. Rantakylä ja lyhyt ajomatka veivät voiton sisämaan kohteelta ja pitkältä ajomatkalta. Ehtisinpä tutustua Ajuyn luoliin huomattavasti pidempään.

Tämä oli hyvä päätös, sillä Ajuyssa minua odotti valtavan kaunis luolasto, joka on julistettu luonnonmonumentiksi vuonna 1994. Muutaman sadan metrin päässä rannalta oli iso parkkialue, mutta mukavuudenhaluisena all inclusive -matkaajana ajoin rantaan asti. Ja se kannatti. Myös siellä oli pieni parkkialue ja kuin minua varten varattuna, yksi paikka vielä vapaana. Onneksi oli tämä pikkiriikkinen lousku, millä mahduin minne tahansa!

Ihastelin rannan mustaa hiekkaa, mutta vain hetken. Rannalla tuuli ja hiekka pöllysi, ja oli parempi seurata ihmisvirtaa kallioiden ja luolien päälle vievälle ohjatulle reitille. Kalliot ja luolat olivat ehdottomasti tutkimisen arvoisia. Oli ihan hyvä, että olin retkelläni yksin, sillä rattaita täällä muhkuraisella kalliolla ei olisi saanut vietyä, eikä toisaalta kolmevuotias olisi jaksanut kovin pitkää matkaa tällaista maastoa. Minäkin käännyin jossain kohtaa takaisin todettuani, ettei maisema tämän ihmeellisemmäksi ole muuttumassa - ihmeellistä se oli jo tässäkin vaiheessa. Toivottavasti olen oikeassa :)

Ajuyn rantakuppilat ja -ravintolat houkuttelivat istahtamaan terassilleen. Täällä olisi voinut viettää pidemmänkin tovin.

La Paredin rantakalliot

Mikä ihana paikka! Apollomatkoilta meitä varoiteltiin, että La Paredin hotelli ei ole lapsiperhehotelli. Ihan tiedoksi, ettei tule pettymyksiä. La Paredin nähtyäni olen tyytyväinen, ettemme viettäneet siellä koko viikkoa lapsen kanssa. La Pared oli valtavan kaunis: rantakalliot, kuohuava meri, ihana rantaravintola uima-allasalueineen. Rannalla meni joukko ratsastajia, toinen porukka tutki aluetta mönkijöiden kyydissä. Lähellä olisi vielä surffiranta. Kuulostaa täydelliseltä lomanviettopaikalta, mutta täytyy sanoa kolmevuotiaan kanssa matkustaessa lastenkerhon olevan kovempi sana. Ohjattua askartelua ja keinut. Niitä ei ole voittanutta.

Mutta La Pared. Jos olet ohikulkumatkalla, poikkea ihmeessä tänne. Tai jos olet menossa aktiivilomalla aikuisten kesken, kurkkaa Apollomatkojen Apollo Sports -lomavalikoima ja varaa matka tänne koko viikoksi.

Fuerteventurallako muka paljon vuohia? 

Joka paikassa varoitellaan Fuerteventuran vuohista. Niitä pitäisi olla paljon. No voin kertoa. Ei ole. En nähnyt yhden yhtä vuohta. Oli kylttiä jos toista lehmistä, kauriista, ties mistä. Kaikki varoittamassa näistä laumoittain kulkevista vuohista. Ainoa, mitä teillä sai väistellä, oli pyöräilijät, joita Fuerteventuralla riittää. Odotin vuohia innolla, kamera valmiina. Ei tullut. Ei vuohen vuohta. Pitäkää vuohenne.

Muutama vinkki vuokra-autoiluun Fuerteventuralla

1. Jos haluat kiertää koko saaren, varaa auto vähintään pariksi-kolmeksi päiväksi. Yhden päivän aikana on mahdollista kiertää juuri ja juuri puoli saarta - toki riippuen, kuinka monessa paikassa aikoo pysähtyä.

2. Aja nopeusrajoitusten mukaan. Vuokrafirman naisen mukaan saarella on paljon peltipoliiseja, jotka väläyttelevät sakkoja tuon tuosta.

3. Varo vuohia - joopa joo. Kuten sanottu, en nähnyt yhden yhtä vuohta, mutta kuuleman ja kyltitysten mukaan niitä on kai tungokseksi asti. Pah, sanon minä.

Pysy matkassa mukana:

Facebook | Instagram