Mistä tietää, että on loman tarpeessa?

Ihmismieli toimii fiksusti. Jos lomaa ei ole lähettyvillä, sitä jaksaa ahertaa arkea täysillä. Mutta heti kun loma lähestyy, alkaa voimavarat huveta ja loman tarpeen huomaa. Konkreettisesti.

Minulla on muutama hassu työpäivä jäljellä ennen Karibian risteilyn ja Orlandon -resortlomailun yhdistelmäreissuamme. Näistä merkeistä tiedän, että olen tosiaan loman tarpeessa. On ihan kaikkien etu, että loma tulee nyt, eikä kuukauden päästä.

1. Yltiöpäinen kiire

Jos pikkulapsiaika on muutenkin kiireistä, niin voi luoja, mikä kiire on ennen tällaista hieman pidempää lomaa. Matka pitäisi suunnitella, tavarat saada pakattua, loma-ajan työt tehtyä ennakkoon.

Nykypäivän työelämässä ei taideta tuntea sanaa lomatuuraaja. Jokainen hoitaa omat hommansa ja ehkä joku saattaa loman aikana pistää eteenpäin kaikkein kiireellisimmät, jos omilta kiireiltään ehtii. Mutta jos omat tavoitteet aikoo saada maaliin, on ne tehtävä ennakkoon. Parin ja puolen viikon töiden tekeminen muutenkin kiireisessä työpäivässä ei ole ollut helppo tehtävä. Varsinkin, kun yrittää jättää päivään työn lisäksi myös vapaata aikaa.

Tällä vapaalla ajalla kun pitäisi ehtiä hoitamaan arjen askareet ja sitten vielä suunnittelemaan se matka. Emme ole lapsen kanssa olleet vielä matkalla, joka vaatisi näin paljon suunnittelua. Minulle tulikin täysin puun takaa, että risteilyohjelma piti suunnitella melko tarkkaan jo ennakkoon. Cats-musikaalit, lasten erikoisaamiaiset, jääshowt ynnä muut olivat jo melko täysiä, eikä kaikille päiville ollut enää tilaa. Myös illalliskattaukset olivat laivallamme Royal Caribbeanin Oasis of the Seas -aluksella lähes täyteen buukattuina nelisen viikkoa ennen matkaa. Onneksi elämme hyvin suomalaista pienten lasten aikataulua, ja saimme jäljelle jääneet klo 17 illalliskattaukset. Meillehän se sopi hyvin, mutta voin kuvitella, että moni olisi tässä vaiheessa sormi suussa. Risteilyohjelman lisäksi haluamme tietysti saada kaiken mahdollisen irti niistä yksittäisistä päivästä, kun olemme Haitilla, Meksikossa ja Jamaikalla. Emmekä toki halua Orlandossakaan vain ja ainoastaan pulikoida resortin altaalla.

Ja se pakkaaminen. Orlandoon tarvitsemme hieman lämpimämpää, Karibialle emme mitään lämmintä. Aion tyhjentää outletit kokonaan, mikä tarkoittaa, että jokaikinen mukaan lähtevä vaatekappale täytyy olla tarkkaan harkittu ja tarpeellinen. Eikä lapsi ainakaan helpota hommaa. Juuri, kun sain lapsen vaatteet viikattua pinoihin sängylle, hyppäsi taapero vaatepinojen päälle x-asentoon ja heitti kaikki kaupan päällisiksi ilmaan. Ei naurattanut. Onneksi lapsi pääsi isovanhempien hoitoon, niin saan kerrankin pakattua täydessä rauhassa ja vielä näin monen monta päivää ennen matkaa. Jotain luksusta sentään!

2. Väsymys ja hermo kireällä

Yltiöpäinen kiire ja aivot, jotka tietävät loman lähestyävän, eivät varsinaisesti pidennä pinnaa. Yöunista en hevillä tingi, mutta tähän pimeään vuodenaikaan ja täydellä päiväaikataululla mikään uni ei näytä riittävän.

Jos normaalisti lapsen vaateriehan yhteydessä pyrkisin pidättämään naurua, ja pohtisin, miten saan toruttua lasta tirskahtelematta, niin tällä kertaa ei ollut tällaista ongelmaa. Tuntuu, että mihinkään ei tällä hetkellä riitä hermoja.

3. Muisti pätkii ja niin pätkii kaikki muukin

Voi, miten monta kertaa olen kuullut viimeisen parin viikon aikana: ai etkö muista? No en. Olen aina kovin järjestelmällinen, minulta ei löydy parittomia sukkia, jokaisella tavaralla on oma paikkansa, viikon ruuat on suunniteltuna viimeistään edeltävänä sunnuntaina. Viime viikolla menin kauppaan ostamaan leivinpaperia ja biojätepusseja. Tulin takaisin mukanani kasa tomaatteja ja parsakaalia. Lapsi raukka on joutunut syömään jo tovin samaa ruokaa kolme illallista putkeen - omista jatkuvista riisinuudeli-tonnikala-salaateista puhumattakaan. Ne ovatkin jo yleinen vitsi toimistolla.

4. Virheitä toisensa perään

En ole koko viikkoon osannut tehdä mitään kerralla oikein. En kotona enkä töissä. Tuntuu, että kaikki tekemiseni on pieniä virheitä täynnä. Jos on muutenkin kiire, niin asioiden tuplana tekeminen vasta viekin aikaa. Onneksi loman jälkeen toimistolla on (liian) pitkän tauon jälkeen uusi markkinointiharjoittelija, ja taas helpottaa. Odotan siis yhtä paljon sekä lomaa että lomalta paluuta. No en sentään, hah, mutta vähintäänkin on mukavaa tietää työtaakan tasoittuvan normaaleihin, piristävän kiireellisiin mittoihin lomalta paluun jälkeen.

5. Leijuminen pilvilinnoissa

Mutta hei. Lomantavetta ei tunnista vain ja ainoastaan kiireestä, kireydestä ja muistin pätkimisestä. Tämä matkaa edeltävä pilvilinnoissa hyppiminen on ehkä parasta ikinä. Kun saa suunnitella ja selailla. Fiilistellä vanhoilla matkakuvilla ja hypistellä marraskuussa kesävaatteita - nimenomaan sen takia, että niitä tulee tarvitsemaan ihan näinä päivinä.

Viimeiset päivät ennen lomaa ajattelinkin keskittyä tähän viimeiseen kohtaan. Ilman näitä ihania pilvilinnoja kaikki kiire ja hermojen kiristely olisi täysin turhaa. Unelmointi on ihanaa, varsinkin kun ne pääsee aivan pian elämään todeksi!

Loman fiilistelykuvat ovat edelliseltä Karibian lomaltamme, Barbadokselta, jossa olimme kolme vuotta sitten. Onkin jo korkea aika palata Karibian rentoihin rytmeihin.

Jos haluat pysyä mukana Karibian risteilyllä ja Orlandossa, pistähän Facebook- ja Instagram-tilini seurantaan!

Pysy mukana matkassa:

Facebook | Instagram