Metsässä on kivaa! Taas kerran se tuli todettua, kun pakkasimme helatorstaina 2-vuotiaan tyttäremme kanssa eväsrepun ja lähdimme Nuuksioon. Mies paranteli oksennustautia kotona, emmekä halunneet olla häiritsemässä, emmekä ennen kaikkea vastaanottamassa tartuntaa itsellemme. Oli parasta lähteä metsään.
Valitsin Nuuksion ja siellä Haukkalammen sillä perusteella, että paikka on minulle tuttu ja sieltä löytyy nuotiopaikka järven rannalta, melko läheltä parkkipaikkaa.
Saavuimme Nuuksion Haukkalammelle viiden aikaan. Kätevästi silloin, kun suurin osa retkeilijöistä oli jo lähtenyt pois tai vähintäänkin starttaamassa autojaan. Saimme auton parkkipaikalle, joka tien varsilla olevien autojen perusteella on varmasti ollut aivan täynnä aiemmin päivällä. Silti en muistanut, että myös lähempänä olisi ollut parkkipaikka ja jätin auton niin, että meillä oli 300 metriä extrakävelymatkaa. Kuulostaa lyhyeltä, mutta lasta kantaessa matka ei olekaan niin lyhyt. Päätin nimittäin jättää rattaat autoon. Reipas pieni retkeilijä kävelisi kyllä suurimman osan ajasta.
Haukkalammelta lähtee muutama eripituinen kävelyreitti. Me emme kaivanneet kävelyreittiä, meille riitti nuotiopaikka. Sinne kävelymatkaa oli reittien lähtöpisteestä 400 metriä, ensimmäiseltä parkkipaikalta lähtöpisteeseen oli parisataa metriä ja meidän parkkipaikalta ensimmäiselle parkkipaikalle 300 metriä. Täydellinen matka meidän retkiseurueelle.
Olisimme varmasti päässeet perille myös niin, että molemmat olisimme kävelleet, mutta kun jokainen kivi täytyy valloittaa, joka toinen käpy kerätä, on matkanteko pääsääntöisesti paikoillaan pysyvää. Mukavaahan sekin on, mutta jos ruoka-aika on mennyt jo puoli tuntia sitten ja makkaratkin on vielä paistamatta, oli parempi keksiä matkan varrelle muutama lentokoneleikki ja kilpajuoksuspurtti.
Makkaranpaisto oli aurinkoisena helatorstaina helppoa. Nuotiopaikalla oli valmiina muutama seurue ja tuli oli valmiina. Meidän ei tarvinnut kuin laittaa makkarat paistumaan ja alkaa syödä makkaroiden paistuessa odottelueväitä.
Vielä vuosi sitten en olisi viitsinyt lähteä lapsen kanssa kahdestaan metsäretkelle makkaranpaistoon. Kuka olisi pitänyt lasta paikoillaan kun minä sytyttelisin nuotiota? Kuka silloin kun avaan makkarapakettia? Makkaroiden paistamisesta puhumattakaan. Aikataulutkin olivat vielä reilun 1-vuotiaan kanssa hyvin tarkkoja. Milloin nukutaan, milloin syödään. Enää ei ole niin minuutin päälle. Ei edes puolen tunnin. Nautinkin suunnattomasti, kun lapsi kasvaa ja mahdollisuudet kaikenlaiseen puuhasteluun monipuolistuvat päivä päivältä.
Menemme varmasti useamman kerran tänä kesänä metsään. Menkää tekin!
Valitsin Nuuksion ja siellä Haukkalammen sillä perusteella, että paikka on minulle tuttu ja sieltä löytyy nuotiopaikka järven rannalta, melko läheltä parkkipaikkaa.
Saavuimme Nuuksion Haukkalammelle viiden aikaan. Kätevästi silloin, kun suurin osa retkeilijöistä oli jo lähtenyt pois tai vähintäänkin starttaamassa autojaan. Saimme auton parkkipaikalle, joka tien varsilla olevien autojen perusteella on varmasti ollut aivan täynnä aiemmin päivällä. Silti en muistanut, että myös lähempänä olisi ollut parkkipaikka ja jätin auton niin, että meillä oli 300 metriä extrakävelymatkaa. Kuulostaa lyhyeltä, mutta lasta kantaessa matka ei olekaan niin lyhyt. Päätin nimittäin jättää rattaat autoon. Reipas pieni retkeilijä kävelisi kyllä suurimman osan ajasta.
Haukkalammelta lähtee muutama eripituinen kävelyreitti. Me emme kaivanneet kävelyreittiä, meille riitti nuotiopaikka. Sinne kävelymatkaa oli reittien lähtöpisteestä 400 metriä, ensimmäiseltä parkkipaikalta lähtöpisteeseen oli parisataa metriä ja meidän parkkipaikalta ensimmäiselle parkkipaikalle 300 metriä. Täydellinen matka meidän retkiseurueelle.
Olisimme varmasti päässeet perille myös niin, että molemmat olisimme kävelleet, mutta kun jokainen kivi täytyy valloittaa, joka toinen käpy kerätä, on matkanteko pääsääntöisesti paikoillaan pysyvää. Mukavaahan sekin on, mutta jos ruoka-aika on mennyt jo puoli tuntia sitten ja makkaratkin on vielä paistamatta, oli parempi keksiä matkan varrelle muutama lentokoneleikki ja kilpajuoksuspurtti.
Makkaranpaisto oli aurinkoisena helatorstaina helppoa. Nuotiopaikalla oli valmiina muutama seurue ja tuli oli valmiina. Meidän ei tarvinnut kuin laittaa makkarat paistumaan ja alkaa syödä makkaroiden paistuessa odottelueväitä.
Vielä vuosi sitten en olisi viitsinyt lähteä lapsen kanssa kahdestaan metsäretkelle makkaranpaistoon. Kuka olisi pitänyt lasta paikoillaan kun minä sytyttelisin nuotiota? Kuka silloin kun avaan makkarapakettia? Makkaroiden paistamisesta puhumattakaan. Aikataulutkin olivat vielä reilun 1-vuotiaan kanssa hyvin tarkkoja. Milloin nukutaan, milloin syödään. Enää ei ole niin minuutin päälle. Ei edes puolen tunnin. Nautinkin suunnattomasti, kun lapsi kasvaa ja mahdollisuudet kaikenlaiseen puuhasteluun monipuolistuvat päivä päivältä.
Menemme varmasti useamman kerran tänä kesänä metsään. Menkää tekin!
Pysy matkassa mukana:
Nuuksio on mahtava paikka! Tuolta Haukkalammelta lähtee omatkin suosikkireitit ja on kiva, että grillipaikkoja on jokaiselle sopivan matkan päässä.
VastaaPoistaMe testattiin kaverin kanssa Klassarinkierros ja sekin oli oikein kiva. Ei ehkä taaperolle sopivin, koska polkumaasto ja siellä ei ollut grillauspaikkaakaan.
Nuuksio on ihana! Juuri tuo kätevyys siinä viehättää, kun erilaisilla kokoonpanoilla ja erilaisilla suunnitelmilla pääsee hyvin grillailemaan. Vaihtoehtoja riittää :)
PoistaTää kuulostaa tosi naurettavalta, mutta oon haaveillu Nuuksiosta vuosia! :-D Kai sinne julkkareillakin pääsisi, mutta jotenkin aina jäänyt ottamatta selvää. Minkä mittaisia reittejä tuosta Haukkalammelta lähtee? Muistatko yhtään? Tai mikä on vaikeusaste?
VastaaPoistaNuuksioon pääsee helposti myös bussilla, ja paljon itseasiassa siellä oli nytkin porukkaa odottamassa bussipysäkeillä, eli uskoisin vuorojakin olevan, kun kysyntääkin on.
PoistaHaukkalammelta lähtee parista kilometristä noin kymmeneen kilometriin asti reittejä. Muistaakseni kolme erilaista. Joskus aikoinaan ollaan kävelty niitä pidempiä ja muistaakseni ne oli ihan helppoja reittejä.
Metsässä pitäisi käydä kyllä useammin. Ensi viikolla Nuuksio kutsuu, mutta pitäisi kyllä lähteä luontoon joka viikko, eikä pelkästään silloin tällöin.
VastaaPoistaMetsässä tosiaan pitäisi käydä ihan joka viikko. On se luonnossa kulkeminen vaan niin virkistävää kaiken kiireen keskellä.
PoistaOi vitsi, mäkin kyllä odotan kovasti, että pääsen ens viikolla ekaa kertaa pyörähtämään Nuuksiossa. Ja näitä lapsiperheiden juttuja on aina tosi kiva lukea myös terveydenhoitajan näkökulmasta, kun koitan kannustaa asiakasperheitä lähtemään ulos liikkumaan ja nauttimaan ajasta yhdessä ilman puhelimia! Ja itseäni ajatellen kiva kuulla, että tuoltakin löytyy hiljaisempia aikoja, kun mun mielikuva nuuksioista on se, että siellä on aina ruuhkaa...
VastaaPoistaIhanaa, että kannustat lapsiperheitä luontoretkille. Meillä kannustimena urheiluun on ollut itse lapsi, ja aina ajattelen, että voi kun kaikki ymmärtäisi saman.
PoistaMyös minulle oli positiivinen yllätys, että noin hienona päivänä Nuuksiossa oli jo iltaa kohden niin ihanan rauhallista. Muutenkin ollaan siellä satuttu olemaan niin, että useimmiten ollaan itse tehty nuotiot, kun muita ei ole ollut paikalla. Ehkä meillä on ollut vain tosi hyvä tuuri :)
AAh… Nuuksio. Lapsuuteni metsä. Vierailtiin siellä paljon 70-luvulla perheeni kanssa. Nyt en ole käynyt aikoihin. Kun Oulusta tulee Pääkaupunkiseudulle, ei metsään menenminen ole ensimmäisenä mielessä. Mutta jos vain olisin pidemmän aikaa Helsingissä, niin lähtisin jälleen pyörähtämään tuolla.
VastaaPoistaHassua, että Nuuksio on jollekin lapsuuden metsä. Minulle kun se on tullut tutuksi vasta aikuisiällä - Keski-Suomesta kun olen kotoisin.
PoistaOlen Nuuksiossa käynyt joskus talvella, mutta ensi viikolla on sinne Ping Helsingin kanssa pikaretki tiedoa. Täytyy kyllä joskus mennä Nuuksioon oikein ajan kanssa.
VastaaPoistaMeillä nuorimmaiset muksut alkaa olemaan siinä iässä, että niiden kanssa täytyy lomalla mennä metsäretkelle. Nuorimmaista nappulaa joutunee kantamaan niskan päällä, mutta on se sen arvoista :-)
Minuakin kiinnosti tuo PING Helsingin Nuuksion retki, mutta näin kesälomien lähestyessä lyhyemmän työpäivän tekeminen ei ollut mahdollista. Onneksi laitoitte sieltä jotain kuulumisia tulemaan :)
PoistaHaukkalammella ei olekaan tullut käytyä naismuistiin, kiitos muistin virkistyksestä! Mennään ihan varmasti kesällä mekin maggaranapaistoon.
VastaaPoistaMakkaranpaisto metsässä on niin parasta koko Suomen kesässä! Ja niin muuten talvessakin :D
PoistaNuuksiosta olen paljon kuullut, mutta en ole siellä koskaan käynyt. Tähän tulee korjaus jo heti ensi viikolla kun Ramin tapaan osallistun Ping Helsingin luontoretkeen.
VastaaPoistaToivottavasti oli kiva Nuuksion retki PINGin kanssa :)
PoistaOlen tainnutkin joskus kommentoida, että Nuuksiota on nimitetty miljoonan ihmisen erämaaksi. Siellä voi sitten ihmetellä nimeen sitä oksymoronia. Nuuksiossa kuitenkin on rauhallisempiakin kolkkia.
VastaaPoistaHahhaaa :D En ole koskaan kuullut tuota nimitystä. Ehkä ihan osuva :D Onneksi sielläkin on sen verran lääniä, että ihmismassat hukkuvat kätevästi metsän siimeksiin omille retkilleen :)
Poista