Olen aina ajatellut Helsinki-Jyväskylä -lentoreitin olevan täysin turha. Miksi kukaan lähtisi niin epäekologisella tavalla matkustamaan matkaa, jonka pääsee täysin samassa ajassa matkaamaan myös junalla? Ei järjen hiventäkään.
Kunnes.
Aloitetaanpa aivan alusta, eli viime vuoden talvilomakaudesta, jolloin matkustimme Islan kanssa kahdestaan junalla Jyväskylään vanhempieni luo. Poimimme talvilomajunasta vatsataudin ja oksensimme koko seuraavan viikon. Viime syksyn päiväkodin aloituksen jälkeen on kenties laskettavissa yhden käden sormilla ne päivät, kun olemme koko perhe olleet yhtä aikaa terveinä. Tammikuun Jyväskylän reissu peruuntui, koska Isla oli kovassa kuumeessa. Viikko ennen viime viikon Jyväskylän reissua aloin kauhulla lukea uutisointeja Suomeen rantautuneesta uudesta noro-viruskannasta, jolta kukaan ei olisi turvassa. Matkustaisimmeko kolme ja puoli tuntia junassa nuoleskellen junan leikkipaikkaa kymmenien muiden lasten kanssa? Emme todellakaan.
Aina muistutan itseäni, ettei koskaan kannata sanoa ei koskaan. Niin siinä nimittäin kävi, että viikko sitten matkasimme Islan kanssa kahdestaan Jyväskylään. Lentäen.
Vaikka matkan epäekologisuus harmittikin, olin siitä innoissani. Enhän koskaan aikaisemmin ole matkustanut lentokoneella lapsen kanssa kaksistaan. Tällainen lyhyt matka olisi hauska testi siitä, miten selviäisin yksin lapsen kanssa lentokentällä.
Lentokentällehän kannattaisi lähteä hyvissä ajoin. Niin me teimmekin. Se ei silti meinannut riittää. En muistanutkaan, miten täysiä ovat Lauttasaaresta Helsingin keskustaan lähtevät bussit. Pari ensimmäistä huristeli ohi täysinä, eivätkä ottaneet kyytiin ketään - ei edes niitä, jotka eivät matkanneet rattaiden kanssa. Aloin jo kaivella puhelinta soittaakseni taksin, kunnes juuri viime hetkillä paikalle osui bussi, jonka kyytiin mahduimme rattaiden ja matkalaukun kanssa.
Lopulta ehdimme sellaiseen lentokenttäjunaan, joka oli perillä 14:50. Bag-drop sulkeutui 15:10 ja boarding oli 15:20. Puoli tuntia kuulostanee tiukalta aikataululta varsinkin kun ottaa huomioon lapsi-astelman. Aikaa oli kuitenkin niin paljon, että ehdimme jopa käydä shoppailemassa lentomatkan viihdykkeet kentän Muumi-kaupassa. Isla ehti jopa esitellä ostoksiaan ennen koneeseen nousua lentokenttävirkailijalle. Meillähän oli vallan luppoaikaa!
Lentokentällä kaikki sujui todella helposti. Meidät ohjattiin heti lähtöselvitystiskille, joka oli tarkoitettu muun muassa lapsiperheille. Tuo jono ei olisi kannattanut, sillä vaikka meitä ennen jonossa oli vain kaksi seuruetta, kulki tavisten jono nopeammin. Tämä oli tosin huonoa tuuria. Jonotimme kahdelle tiskille, ja niillä molemmilla asioi meitä ennen seurueet, joilla oli niin suuria ongelmia, että he eivät lopulta päässeet edes lennolle. Tällaiseen selvittelyyn kuluu sanomattakin valtavasti aikaa.
Turvatarkastuksessa minulta kysyttiin saman tien, tarvitsenko apua. Rauhallisen lapsen kanssa en tarvinnut. Sain helposti purettua nesteet ja läppärin repusta ja sujautettua laatikot hihnalle. Turvatarkastuksen jälkeen taas nakkasin Islan istumaan syöttötuoliin, ja sain itse pakattua tavarat kaikessa rauhassa.
Matkarattaat pakkasin tällä erää ruumaan, vaikka meiltä löytyisikin sellaiset, jotka mahtuvat käsimatkatavaraksi. En usko, että käteni, aika ja hermoni olisivat riittäneet siihen, että olisin pakannut ja purkanut näitä käteviä käsimatkatavararattaita yksin sekä turvatarkastuksessa että lentokoneeseen mentäessä ja sieltä tultaessa. Ja millä käsillä olisin kantanut sekä lapsen, repun että pakatut matkarattaat koneeseen?
Helsinki-Vantaalla on tarjolla rattaita, joita voi käyttää turvatarkastuksen jälkeen, mutta ruuhkaisena perjantai-iltana niitä ei ollut jäljellä. Varsinkin kun myös ei lapsien kanssa matkustavat turistit olivat napanneet niitä reppujensa kantamiseen. Tämä ei varsinaisesti meitä haitannut, sillä ei meillä ihan niin paljon sitä luppoaikaa ollut, että olisimme ehtineet hengailla kentällä. Sen noroviruksen vuoksi en olisi nimittäin antanut Islan koskea lentokentälläkään mihinkään.
Wc-tiloja emme tällä erää käyttäneet (meidän aikataulu ei olisi ihan niin paljon joustanut), mutta Helsinki-Vantaan hoitohuoneet ovat aivan loistavat. Niissä on hyvät hoitopöydät, isot pesualtaat ja pöntöt isoille ja pienille. Olen myös kuullut kätevästä imetyshuoneesta, jota en kuitenkaan koskaan ole itse tarvinnut. Jos jollain on siitä kokemusta, saa kommentoida kommenttikentässä.
45 minuutin lentomatka kului evästäessä, yhdessä hujauksessa. Emme ehtineet ottaa edes esille Muumi-kaupasta ostamiamme viihdykkeitä. Tällä kokemuksella voisin uskaltautua hieman pidemmällekin lennolle näin pienen lapsen kanssa kahdestaan. Mannerten välisten lentojen osalta jatkan kuitenkin niiden vanhempien ihastelua, jotka jaksavat pitkän lennon pienen, jatkuvasti viihdytettävän lapsen kanssa omin avuin. Ihan siihen asti minusta ei olisi, vaikka lentokenttäsäätö olikin todella helppoa.
Kunnes.
Aloitetaanpa aivan alusta, eli viime vuoden talvilomakaudesta, jolloin matkustimme Islan kanssa kahdestaan junalla Jyväskylään vanhempieni luo. Poimimme talvilomajunasta vatsataudin ja oksensimme koko seuraavan viikon. Viime syksyn päiväkodin aloituksen jälkeen on kenties laskettavissa yhden käden sormilla ne päivät, kun olemme koko perhe olleet yhtä aikaa terveinä. Tammikuun Jyväskylän reissu peruuntui, koska Isla oli kovassa kuumeessa. Viikko ennen viime viikon Jyväskylän reissua aloin kauhulla lukea uutisointeja Suomeen rantautuneesta uudesta noro-viruskannasta, jolta kukaan ei olisi turvassa. Matkustaisimmeko kolme ja puoli tuntia junassa nuoleskellen junan leikkipaikkaa kymmenien muiden lasten kanssa? Emme todellakaan.
Aina muistutan itseäni, ettei koskaan kannata sanoa ei koskaan. Niin siinä nimittäin kävi, että viikko sitten matkasimme Islan kanssa kahdestaan Jyväskylään. Lentäen.
Vaikka matkan epäekologisuus harmittikin, olin siitä innoissani. Enhän koskaan aikaisemmin ole matkustanut lentokoneella lapsen kanssa kaksistaan. Tällainen lyhyt matka olisi hauska testi siitä, miten selviäisin yksin lapsen kanssa lentokentällä.
Lentokentälle hyvissä ajoin
Lentokentällehän kannattaisi lähteä hyvissä ajoin. Niin me teimmekin. Se ei silti meinannut riittää. En muistanutkaan, miten täysiä ovat Lauttasaaresta Helsingin keskustaan lähtevät bussit. Pari ensimmäistä huristeli ohi täysinä, eivätkä ottaneet kyytiin ketään - ei edes niitä, jotka eivät matkanneet rattaiden kanssa. Aloin jo kaivella puhelinta soittaakseni taksin, kunnes juuri viime hetkillä paikalle osui bussi, jonka kyytiin mahduimme rattaiden ja matkalaukun kanssa.
Lopulta ehdimme sellaiseen lentokenttäjunaan, joka oli perillä 14:50. Bag-drop sulkeutui 15:10 ja boarding oli 15:20. Puoli tuntia kuulostanee tiukalta aikataululta varsinkin kun ottaa huomioon lapsi-astelman. Aikaa oli kuitenkin niin paljon, että ehdimme jopa käydä shoppailemassa lentomatkan viihdykkeet kentän Muumi-kaupassa. Isla ehti jopa esitellä ostoksiaan ennen koneeseen nousua lentokenttävirkailijalle. Meillähän oli vallan luppoaikaa!
Lentokenttä ajatellut käytännön puolestasi
Lentokentällä kaikki sujui todella helposti. Meidät ohjattiin heti lähtöselvitystiskille, joka oli tarkoitettu muun muassa lapsiperheille. Tuo jono ei olisi kannattanut, sillä vaikka meitä ennen jonossa oli vain kaksi seuruetta, kulki tavisten jono nopeammin. Tämä oli tosin huonoa tuuria. Jonotimme kahdelle tiskille, ja niillä molemmilla asioi meitä ennen seurueet, joilla oli niin suuria ongelmia, että he eivät lopulta päässeet edes lennolle. Tällaiseen selvittelyyn kuluu sanomattakin valtavasti aikaa.
Turvatarkastuksessa minulta kysyttiin saman tien, tarvitsenko apua. Rauhallisen lapsen kanssa en tarvinnut. Sain helposti purettua nesteet ja läppärin repusta ja sujautettua laatikot hihnalle. Turvatarkastuksen jälkeen taas nakkasin Islan istumaan syöttötuoliin, ja sain itse pakattua tavarat kaikessa rauhassa.
Matkarattaat pakkasin tällä erää ruumaan, vaikka meiltä löytyisikin sellaiset, jotka mahtuvat käsimatkatavaraksi. En usko, että käteni, aika ja hermoni olisivat riittäneet siihen, että olisin pakannut ja purkanut näitä käteviä käsimatkatavararattaita yksin sekä turvatarkastuksessa että lentokoneeseen mentäessä ja sieltä tultaessa. Ja millä käsillä olisin kantanut sekä lapsen, repun että pakatut matkarattaat koneeseen?
Helsinki-Vantaalla on tarjolla rattaita, joita voi käyttää turvatarkastuksen jälkeen, mutta ruuhkaisena perjantai-iltana niitä ei ollut jäljellä. Varsinkin kun myös ei lapsien kanssa matkustavat turistit olivat napanneet niitä reppujensa kantamiseen. Tämä ei varsinaisesti meitä haitannut, sillä ei meillä ihan niin paljon sitä luppoaikaa ollut, että olisimme ehtineet hengailla kentällä. Sen noroviruksen vuoksi en olisi nimittäin antanut Islan koskea lentokentälläkään mihinkään.
Wc-tiloja emme tällä erää käyttäneet (meidän aikataulu ei olisi ihan niin paljon joustanut), mutta Helsinki-Vantaan hoitohuoneet ovat aivan loistavat. Niissä on hyvät hoitopöydät, isot pesualtaat ja pöntöt isoille ja pienille. Olen myös kuullut kätevästä imetyshuoneesta, jota en kuitenkaan koskaan ole itse tarvinnut. Jos jollain on siitä kokemusta, saa kommentoida kommenttikentässä.
Lyhyt lentomatka hujauksessa
45 minuutin lentomatka kului evästäessä, yhdessä hujauksessa. Emme ehtineet ottaa edes esille Muumi-kaupasta ostamiamme viihdykkeitä. Tällä kokemuksella voisin uskaltautua hieman pidemmällekin lennolle näin pienen lapsen kanssa kahdestaan. Mannerten välisten lentojen osalta jatkan kuitenkin niiden vanhempien ihastelua, jotka jaksavat pitkän lennon pienen, jatkuvasti viihdytettävän lapsen kanssa omin avuin. Ihan siihen asti minusta ei olisi, vaikka lentokenttäsäätö olikin todella helppoa.
Oletko sinä lentänyt yksin pienen lapsen kanssa?
Pysy matkassa mukana:
On muuten Helsinki-Vantaalla kehitytty tosi paljon lapsimatkailun suhteen! Lensin Tyttären kanssa kahdestaan Kuopioon hänen ollessa 1,5-vuotias. Silloin ei ollut noita turvatarkastuksen syöttötuoleja, jotka olis aivan älyttömän käteviä! Kyllähän 1,5v halutessaan pysyy paikallaankin, mutta ei välttämättä... :D
VastaaPoistaMun mielestä voisi silti hieman panostaa lisää lasten leikkipaikkoihin. Varsinkin se perimmäinen (portin 37 tienoilla oleva) leikkipaikka on aika vaatimaton, vaikka Reima on yhteistyökumppanina.
Hki-Kuopio reitillä oli niin paljon tyhjää tilaa, että saatiin mennen tullen tyttärelle vieruspaikka vapaaksi. Se kyllä helpotti paljon matkantekoa! Tytär oli tohkeissaan, kun sai istua omalla paikalla rusinoita mutustellen.
Saas nähdä, milloin mä uskaltaudun kahden lapsen kanssa yksin lennolle... ;)
Ja mekin noroviruksen läpikäyneenä - ei ole herkkua ei!
Niin ja imetyshuoneista ei ole kokemusta. Mä olen imettänyt jossain vähän syrjemmässä ja saanut ihan hyvin imetysrauhan. Enkä itse asiassa ole aiemmin edes tiennyt He-Van imetyshuoneista!
Poista1,5-vuotias tosiaan pysyy paikallaan satunnaisesti :D Vähintäänkin täytyy itsellä olla jatkuvasti katsekontakti, kun liikkeet on niin nopeita. Tuo syttötuoli helpotti kummasti.
PoistaMe ei olla vielä niin kauaa oltu lentokentällä, että oltaisi kaivattu leikkipaikkoja. Ja siitä imetyshuoneestakin olen vain kuullut juttua, en nähnyt. Täytyisikin joskus etsiä se, niin näkisi mistä muut puhuu :)
Monia reittejä lennetään jatkomatkustajien vuoksi, ei pelkän Helsinki-Tampere matkustajan takia, vaan jotka lähtevät Tampereelta tai haluavat sinne. Helsingissä junaan vaihto on aika surkea, ensi paikallisjunalla Tikkurilaan, sitten toiselle laiturille ja kaukojunaan. Monilla lentoasemilla kaukojunat pysähtyvät itse terminaalissa.
VastaaPoistaTuosta minulla ei ole kokemusta kuin parinkymmenen vuoden takaa. Lentokentälle kun pääsemme Helsingistä tätä nykyä tietysti yhdellä junalla tai bussilla tosi kätevästi.
PoistaReitin tarpeellisuutta en siis kritisoinut, vaan sitä, että matkustaa nyt on se sitten Tampereeta tai Jyväskylästä Helsinkiin, eikä siitä eteenpäin. Monet kun harrastavat sitäkin.
Tuohan on hyvä harjoittelureitti :-) Siskontyttäreni, jotka asuvat Turussa, olemme joskus laittaneet Helsinki - Turku -välillä lentokoneeseen, etenkin silloin kun olivat nuorempia. Olivat paremmin valvotussa ja helpommassa ympäristössä kuin junassa tai bussissa.
VastaaPoistaHyvä vinkki! Joskus vanhempana tyttäremmehän voisi hyvin laittaa lentokoneeseen istumaan. Olisi varmasti hänellekin mukavampaa olla 45 minuuttia kuin kolme tuntia yksin.
PoistaMinä katselin parin viikon takaisella Barcelonan lennolla ihaillen naista, joka meidän edessä oli matkalla yksin kolmen lapsen kanssa. Näistä pienin oli vielä ihan vauva ja keskimmäinen oli hyvin aktiivinen. Hyvä, kun kone oli ilmassa, kun keskimmäinen oli nukahtanut omalle paikalleen ja pienin kantoreppuun. Loppulennon äiti selaili kännykkäänsä. Ei onnistuisi meiltä ikinä.
VastaaPoistaHUH! Minulla on kädet täynnä jo tämän yhden kanssa. :D
PoistaKuulosti helpolta ja onnistuneelta lentomatkalta. Meillä tulevan esikoisen kanssa lentomatka tiedossa 6kk ikäisenä ja sitä jo nyt jännitellään että mitenhän selvitään.
VastaaPoistaOnneksi ensimmäinen kokeilu onnistui näin hyvin!
PoistaHyvin te selviätte lapsenne kanssa koneessa! :) Paljon vaan vaippoja, vaihtovaatteita ja kosteuspyyhkeitä mukaan :)
Kiitos tästä postauksesta. Ehkä mä vielä uskallan lähtee lasten kanssa lentämään. Ensin tosiaan olisi hyvä kokeilla lyhyempää kotimaan lentoa mutta toisaalta jo Turku-Hki maksaa saman verran kuin lento etelään. Sitten taas jos lentäisi pohjoiseen niin pitäisi kuitenkin ensin ajaa Vantaalle ja olla vielä perillä hyvissä ajoin. Samassa ajassa olisi ajanut aika pitkälle.
VastaaPoistaMinäkään en kovin mielelläni lähde junailemaan (ainakaan lasten kanssa) näinä aikoina kun kaikki taudit jyllää. Noro ois kyllä kamala.
Lentohinnat kotimaassa kyllä rajoittaa aika paljon. Toisaalta jos ajattelee ympäristönäkökulmaa, niin ihan hyvä, että lentäminen on kalliimpaa. Me satuttiin saamaan ihan hyvä diili, varsinkin kun pystyin lentämään vasta maanantaina takaisin.
PoistaTalvilomakausi ei ole tosiaan junailuun parasta aikaa :/
Siitä se lähtee! Ensi kerralla uskallat jo pidemmälle.
VastaaPoistaOlen lentänyt nyt useamman kerran ja onneksi kaikki on mennyt hyvin. Meillä vaan reitti on yleensä vähän pidempi. Lennämme Kaliforniasta yleensä Tukholmaan ja siitä Suomeen suoraan maakuntaan, tai Helsinkiin ja sieltä vielä yhdellä lennolla eteenpäin. Kun asutaan täällä kaukana ja mummola on Suomessa niin lapsikin on jo tottunut matkustaja. Oma vinkkini lasten kanssa lentäville on hyvä valmistautuminen :) Paljon viihdykettä, naposteltavaa ja vaihtovaatteet. Lennoilla olen reilusti heittänyt romukoppaan periaatteen ruutuajasta, ja lapsi saa katsoa piirrettyjä tai pelata. Pienemmän lapsen kanssahan sitä ei paljoa itse nukuttu ja jännitti itseäkin vähän, mutta nyt kun meidän neiti on 4v torkahdin tammikuun lennolla jopa hetkeksi itsekin. Täytyy vielä todeta, että meidän neiti on aina ollut rauhallisempaa sorttia niin kaikki on mennyt suht helposti.
Mietinkin juuri yhtenä sinua, kun kirjoitin postausta ja ajattelin, että ulkomailla lasten kanssa asuvien mummolareissut ovat aika pitkien lentojen päässä. Kai sitä itsekin tulisi lähdettyä, jos tilanne olisi sama. Nyt mannerten välinen lento yksin lapsen kanssa kuulostaisi kyllä hurjalta suoritukselta :D
PoistaTytär oli 3v. kun hän matkusti lentokoneessa ensimmäisen kerran. Silloin ei joka koneessa ollut viihdykeruutua ja saimme keksiä omat viihdykkeemme itse. Onneksi matka ei ollut kuin Italiaan asti, joten lopulta matka meni nousuja ja laskeutumisia lukuunottamatta (korvat menivät lapsella kivuliaasti lukkoon) vallan rattoisasti. Mutta rohkeatta, ennakointia ja KÄRSIVÄLLISYYTTÄ matkustaminen pienen taaperon kanssa vaatii.
VastaaPoistaMe olemme lentäneet tosi paljon lapsen kanssa, joten se kyllä varmasti auttoi asiaa, että ainoana aikuisena lento lapsen kanssa oli helppo. Korvien kanssa lennon pituudessahan ei ole niin merkitystä, kun nousuja ja laskuja on kuitenkin yhdellä lennolla kaksi. Se on aina yhtä inhottava, jos korviin sattuu :(
PoistaMä olen matkustanut Helsinki-Jyväskylä väliä lapsen kanssa kaksin autolla, bussilla, Pendolinolla ja sillä inter cityn leikkivaunulla. On kyllä totta, että sieltä saa varmana kaikki bakteerit ikinä, ihan hyvä veto flunssakautena käyttää lentokonetta! Nuo Norran ATR:rät saastuttaa vissiin lentokonetyypeistä vähiten kuitenkin :)
VastaaPoistaKiva tietää, että nuo Norran koneet saastuttaa vähiten. Voi jatkossakin hieman paremmalla omatunnolla lentää tuon välin :D
Poista