Lapsen kanssa matkustaminen on ollut meille tähän asti todella helppoa. Olemme välttyneet pahemmilta sairauksilta, eikä turistiripuleita tai muita matkatauteja ole tullut kenellekään meistä. Vain kerran olemme pyytäneet lääkärin hotellihuoneeseen, kun Islalla noin vuoden ikäisenä nousi reissussa kova kuume, ja toisen kerran vierailimme itse lääkäriasemalla korvatulehdusepäilyn takia, eikä sitäkään lopulta ollut. Mitään sen ihmeellisimpiä toimenpiteitä nämä ei tuottanut, eikä matkasuunnitelmat sen kummemmin sekoittuneet.
Mutta.
Tähän asti Isla olikin ollut kotihoidossa - ei päiväkodissa kaikkien mahdollisien tautien keskellä. Vaikka asian tiesin, en todella ajatellut, miten paljon nämä taudit voivat sekoittaa ihan kaiken.
Olen itse ollut flunssassa käytännössä kolme kuukautta. Siitä lähtien, kun Isla aloitti päiväkodissa. Flunssa on aina ollut juuri ja juuri parantumassa, kunnes Isla on tuonut uuden, ja minähän sen olen poiminut itsellenikin. Vastustuskyky on täysin nollassa, kun en ole kolmeen kuukauteen päässyt urheilemaan, enkä edes pyöräilemään töihin.
Viikko ennen matkaa kuin ihmeen kaupalla parannuin ikuisuusflunssastani. Sitä iloa kesti pari päivää, ja kolme päivää ennen matkaa sain lääkäriltä antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen. Eipä se riittänyt matkajumalattarille, vaan myös lapsemme sairastui korvatulehdukseen. Hänen antibioottikuurinsa haimme vain kaksi vuorokautta ennen matkaa.
Jatkoimme matkasuunnitelmia, ja sekaisin mielin pakkasin tavaroita laukkuun. Millainen olisi viimeinen yö ennen matkaa? Alkavatko antibiootit toimia, vai joudummeko uudelle lääkärireissulle ja perumaan matkan? Joutuisinko purkamaan tavarat takaisin kaappeihin heti seuraavana päivänä?
Voin saman tien vastata: Yö oli loistava! Isla nukkui kuin tukki, eikä korvat vaivanneet häntä lainkaan. Itse heräsin ensimmäistä kertaa koko viikkoon ihanaan tunteeseen, kun pää ei tuntunut siltä, että se olisi poksahtamaisillaan tukkoisuudesta. Lentomatka meni erinomaisesti. Vain minulla meinasi otsa räjähtää laskussa (tai siltä se ainakin tuntui), mutta Isla nukkui koko laskun. Mitä nyt pienet pahoinvointioksennukset tuli lentokenttäbussiin, mutta siitäkin selvittiin kosteuspyyhkeillä ja vaatteenvaihdolla. Islakin kailotti bussilastilliselle "ei haittaa". Eikä haitannutkaan.
Täällä me nyt sitten ollaan! Thaimaan auringon alla ja kaikki vähintäänkin melkein terveinä! Loma alkaa jo olla lopuillaan, ja pian nousemme koneeseen ja palaamme kotiin joulun viettoon. Tätä kauneutta katsellessa ja ihanaa kostean kuumaa ilmaa nuuhkiessa täytyy olla todella onnellinen, että pääsimme matkaan. Toivotaan, että loma toimii katkaisuhoitona ikiflunssalle, ja vuoden alusta pääsen taas normaaliin, aktiivisen urheilulliseen arkeen kiinni. Nyt kuitenkin vielä rentoudun, käyn ehkä joogassa, kenties myös jalkahoidossa. Ainakin lekottelen aurinkovarjon alla ja luen kirjan loppuun. Tämä on ollut parasta lääkettä!
Mutta.
Tähän asti Isla olikin ollut kotihoidossa - ei päiväkodissa kaikkien mahdollisien tautien keskellä. Vaikka asian tiesin, en todella ajatellut, miten paljon nämä taudit voivat sekoittaa ihan kaiken.
Olen itse ollut flunssassa käytännössä kolme kuukautta. Siitä lähtien, kun Isla aloitti päiväkodissa. Flunssa on aina ollut juuri ja juuri parantumassa, kunnes Isla on tuonut uuden, ja minähän sen olen poiminut itsellenikin. Vastustuskyky on täysin nollassa, kun en ole kolmeen kuukauteen päässyt urheilemaan, enkä edes pyöräilemään töihin.
Viikko ennen matkaa kuin ihmeen kaupalla parannuin ikuisuusflunssastani. Sitä iloa kesti pari päivää, ja kolme päivää ennen matkaa sain lääkäriltä antibioottikuurin poskiontelontulehdukseen. Eipä se riittänyt matkajumalattarille, vaan myös lapsemme sairastui korvatulehdukseen. Hänen antibioottikuurinsa haimme vain kaksi vuorokautta ennen matkaa.
Jatkoimme matkasuunnitelmia, ja sekaisin mielin pakkasin tavaroita laukkuun. Millainen olisi viimeinen yö ennen matkaa? Alkavatko antibiootit toimia, vai joudummeko uudelle lääkärireissulle ja perumaan matkan? Joutuisinko purkamaan tavarat takaisin kaappeihin heti seuraavana päivänä?
Voin saman tien vastata: Yö oli loistava! Isla nukkui kuin tukki, eikä korvat vaivanneet häntä lainkaan. Itse heräsin ensimmäistä kertaa koko viikkoon ihanaan tunteeseen, kun pää ei tuntunut siltä, että se olisi poksahtamaisillaan tukkoisuudesta. Lentomatka meni erinomaisesti. Vain minulla meinasi otsa räjähtää laskussa (tai siltä se ainakin tuntui), mutta Isla nukkui koko laskun. Mitä nyt pienet pahoinvointioksennukset tuli lentokenttäbussiin, mutta siitäkin selvittiin kosteuspyyhkeillä ja vaatteenvaihdolla. Islakin kailotti bussilastilliselle "ei haittaa". Eikä haitannutkaan.
Täällä me nyt sitten ollaan! Thaimaan auringon alla ja kaikki vähintäänkin melkein terveinä! Loma alkaa jo olla lopuillaan, ja pian nousemme koneeseen ja palaamme kotiin joulun viettoon. Tätä kauneutta katsellessa ja ihanaa kostean kuumaa ilmaa nuuhkiessa täytyy olla todella onnellinen, että pääsimme matkaan. Toivotaan, että loma toimii katkaisuhoitona ikiflunssalle, ja vuoden alusta pääsen taas normaaliin, aktiivisen urheilulliseen arkeen kiinni. Nyt kuitenkin vielä rentoudun, käyn ehkä joogassa, kenties myös jalkahoidossa. Ainakin lekottelen aurinkovarjon alla ja luen kirjan loppuun. Tämä on ollut parasta lääkettä!
 |
| Hotellimme X10 Khao Lakissa. |
 |
| Hotellimme ranta. |
Pysy matkassa mukana:
Täpärästi selätetty taudit, onneksi pääsitte kohteeseen! Päiväkodista tosiaan saa tosiaan pöpöjä joka lähtöön, mutta pian on sitten rautainen vastustuskyky!
VastaaPoistaTuttuja meilläkin nuo matkapahoinvoinnit. Ei haittaa! ��
Toivotaan, että ensi syksynä onkin sitten jo hyvä vastustuskyky koko perheellä. Tai saisi olla vaikka jo keväälläkin, mutta se taitaa olla turha toivo :D
PoistaMeille tuo matkapahoinvointi oli ihan uusi tuttavuus. Onneksi oltiin varauduttu varavaatteilla ja isolla paketillisella kosteuspyyhkeitä, niin siitäkin selvittiin. Jatkossa täytyy muistaa pitää myös muovipussia ihan lähettyvillä :)
Ihania kuvia! Mahtavaa, että pääsitte matkaan! Mila muuten oksensi tällä kertaa myös autoon lentojen jälkeen. Eikä haitannut sekään kun osui ihmeenkaupalla pussiin eikä pitkin autoa. Muuten olis vähän haitannut :) :)
VastaaPoistaTäällä on kyllä ihan tosi kaunista! Ja luojan kiitos tosiaan että päästiin matkaan! Voi Mila-parkaa :( Aika hyvä suoritus, jos osui pussiin! Islan oksennus meni kyllä täysin pitkin bussin penkkiä. Aika hyvin se saatiin silti siivottua kostuspyyhkeillä, mutta taisi tulla kuskille pesukeikka kuitenkin.
PoistaVoi miten kuulostaa tutulta! Me ollaan tähän asti päästy päiväkotien aloittamisten kanssa yllättävän vähällä, mutta matkapahoinvointi on sitten sitäkin tutumpaa. Meillä on oksennettu kaikenlaisiin kulkuvälineisiin, eikä kuskeilta saatu palaute ole aina ollut iloisimmasta päästä. Minusta onkin vuosien mittaan kehittynyt erittäin tarkka kopinottaja: mulla on aina oksennuspussit valmiina. Ei kai olekaan ihme, että mulla on aina taksi- ja bussimatkojen jälkeen jokainen lihas umpilukossa, kun olen koko matkan tuijottanut herkeämättä lasta (tai kolmea) ja jokaisesta liikahduksesta sujauttanut pussia naaman eteen. On jäänyt maisemien katselu vähän vähemmälle.
VastaaPoistaVoi ei! Voin kyllä kuvitella, että kolmen lapsen matkapahoinvointien jälkeen kopin ottaminen oksuista on jo selkäytimessä. Huh.
PoistaMeille tämä oli ihan ensimmäinen laatuaan, eikä siksi osattu ennakoida yhtään. Pussin pussia ei repusta löytynyt, mutta onneksi sellainen tuli bussin etupenkiltä meille aika nopeaan.
Mitä lääkäri sanoi korvatulehduksesta ja lentämisestä? Meillä epäily, että lapsella korvatulehdus ja neljän päivän päästä pitäisi lentää Thaimaahan. Illaksi saatiin lääkäri. Mitkä oli teillä poskiontelotulehduksen oireet. Meillä oli lapsella yöllä nenän ympärys tullut ihan täyteen keltaista rähmää.
VastaaPoistaLääkäri ei oikein ottanut kantaa, kannattaako meidän lähteä vai ei. Kirjoitti lääkkeet niin, että pääsemme lähtemään, mutta varoitteli kyllä, että matka ei tule olemaan miellyttävä, jos lääkkeet eivät tehoakaan. Korvatulehduksen lääkkeet yleensä kai alkaa toimia tosi pian, jos toimivat. Meillä ne nyt alkoivat vaikuttaa heti ensimmäisen vuorokauden aikana.
PoistaLapsella ei ole ollut poskiontelontulehdusta, se oli minulla, eli sen oireiden tunnistamiseen en osaa kommentoida.