Olen pari kertaa majoittunut Airbnb:n kautta muiden ihmisten kotona. Ensimmäisen kerran Kööpenhaminassa ja viime toukokuussa Lontoossa. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, Lontoon "koti" taisi olla huoneisto, jossa kukaan ei asu, vaan se on jatkuvasti vuokralla matkaajille ja muille väliaikaista kotia tarvitseville. Oli miten oli, olen joskus pallotellut idealla, voisiko omankin kodin laittaa vuokralle matkan ajaksi. Aikaisemmin pohdintojeni tulos on ollut, että ei.
No miksi ei? No siksi ei, että olen aika tarkka. Tai otetaan se aika-sanakin välistä pois. Olen tarkka. Moni voisi kutsua todella tarkaksi. Jokaisella astialla on oma paikkansa keittiön kaapeissa. Samanlaiset lasit ovat omiensa joukossa, nätisti peräkkäin. Kosmetiikat, maustepurkit ynnä muut säilytän kaapeissaan etiketit eteenpäin, omilla paikoillaan tietysti. Lakanat ja pyyhkeet ovat viikattuina tietyllä tavalla kaappiin. Sillä tavalla, että jokainen pino näyttää kauniilta. Ajatusmaailmani kulkee niin, että jos ei sotke, ei tarvitse myöskään siivota. Jos tavarat on omilla paikoillaan, ei niiden etsimiseen tarvitse käyttää aikaa. Joku voi kutsua sitä tarkkuudeksi, joku toinen laiskuudeksi, kun en vaivaudu sotkemaan vain sen takia, että joutuisin sen jälkeen siivoamaan. Saati sitten etsimään desin mittaa joka ikinen aamu ja ilta puuroa keittäessäni. Taidan itseasiassa olla synnynnäinen konmarittaja.
Nyt varmasti joku jo ajattelee, että ei kai tarinassa kerrota niin, että aion vuokrata kotini ulkopuoliselle. Kotini, jossa ne kynätkin säilytetään pituusjärjestyksessä (ei nyt sentään, mutta melkein ;). Kotini, jonka järjestystä ja logiikkaa ulkopuolinen ei pysty eikä aio opetella ulkoa muutaman minuutin esittelykierroksen aikana. Niin tämä tarina kuitenkin etenee. Meidän kodissamme asui perhe viime kesänä kuukauden ajan. Perhe, joka ei (heidän omaksi onnekseen) tiennyt, kenen kotiin olivatkaan tulossa. Parempi, jos osasivat olla kuin kotonaan. Minun onnekseni en ollut kuukauden aikana näkemässä kotiani. Niitäväärin eri tavalla viikattuja pyyhkeitä, väärään eri kulmaan aseteltuja lautasia, väärin eri päin aseteltua hammastahnatuubia. Minun oli vain otettava rennosti ja murehdittava järjestyksiä loman jälkeen.
Uskallan myös väittää olevani tätä nykyä aavistuksen vähemmän tarkka. Eihän meidän koti muuten olisi ollut vuokralla.
Viimeisen vuoden aikana minun on täytynyt opetella ottamaan rennosti kaaoksen keskellä. Vaikken itse sotkisi, niin puolitoistavuotias saa vartissa aikamoisen sotkun aikaan. Mieheni on joskus kotiin tullessaan kysynyt, mitä olen oikein tehnyt, ja vastaus on silloin kuulunut, että en mitään. Jos en nimittäin ole tehnyt mitään, on koti kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Nukke siellä, nalle täällä, palikat siellä ja täällä. Yhtä ja samaa palapeliä on rakennettu niin sohvalla, eteisessä kuin ruokapöydän allakin. Taaperokärry voi olla työnnettynä nallelasteineen keittiöön. Vaatteita on hujan hajan, koska kaikkea, mihin pieni käsi vain ylettyy, täytyy yrittää pukea päälle. Ja sitten riisua. Ja hakea seuraava vaate, joka puetaan ja riisutaan. Toki raivaan kodin joka ilta, ettei aamulla tarvitse herätä kaaokseen. En kai nyt täysin ole itseäni lapsen myötä kadottanut :)
Kenties juuri tämän takia kotimme olikin kesän vuokrattuna. Kaaos ei ole enää niin suuri kaaos omassa päässäni. Tai ainakin kaaoksesta kuin kaaoksesta kuoriutuu aikanaan järjestys - no, ainakinviideksi kahdeksi minuutiksi.
Ja hyvinhän se meni. Mieheni meni kotiimme vuokralaisten lähdön jälkeen sillä välin, kun minä olin Bulgariassa. Mieheni ehti pestä lakanapyykin, eikä minulle jäänyt kuin ne kaappien järjestelemiset. Eihän kukaan oikeasti voi tietää, mikä minun logiikkani on lasien ja lautasten järjestyksessä. Mutta uskokaa pois, minä tiedän, eikä järjestyksen palauttamiseen mennyt kuin muutama minuutti.
Ehkä tätä voisi harkita toistekin. Jos joku vielä tämän luettuaan meille uskaltautuu :D
Oletko sinä vuokrannut kotiasi? Tai voisitko kuvitella tekeväsi niin?
 |
| Lontoon vuokrakotimme parveke. |
No miksi ei? No siksi ei, että olen aika tarkka. Tai otetaan se aika-sanakin välistä pois. Olen tarkka. Moni voisi kutsua todella tarkaksi. Jokaisella astialla on oma paikkansa keittiön kaapeissa. Samanlaiset lasit ovat omiensa joukossa, nätisti peräkkäin. Kosmetiikat, maustepurkit ynnä muut säilytän kaapeissaan etiketit eteenpäin, omilla paikoillaan tietysti. Lakanat ja pyyhkeet ovat viikattuina tietyllä tavalla kaappiin. Sillä tavalla, että jokainen pino näyttää kauniilta. Ajatusmaailmani kulkee niin, että jos ei sotke, ei tarvitse myöskään siivota. Jos tavarat on omilla paikoillaan, ei niiden etsimiseen tarvitse käyttää aikaa. Joku voi kutsua sitä tarkkuudeksi, joku toinen laiskuudeksi, kun en vaivaudu sotkemaan vain sen takia, että joutuisin sen jälkeen siivoamaan. Saati sitten etsimään desin mittaa joka ikinen aamu ja ilta puuroa keittäessäni. Taidan itseasiassa olla synnynnäinen konmarittaja.
Nyt varmasti joku jo ajattelee, että ei kai tarinassa kerrota niin, että aion vuokrata kotini ulkopuoliselle. Kotini, jossa ne kynätkin säilytetään pituusjärjestyksessä (ei nyt sentään, mutta melkein ;). Kotini, jonka järjestystä ja logiikkaa ulkopuolinen ei pysty eikä aio opetella ulkoa muutaman minuutin esittelykierroksen aikana. Niin tämä tarina kuitenkin etenee. Meidän kodissamme asui perhe viime kesänä kuukauden ajan. Perhe, joka ei (heidän omaksi onnekseen) tiennyt, kenen kotiin olivatkaan tulossa. Parempi, jos osasivat olla kuin kotonaan. Minun onnekseni en ollut kuukauden aikana näkemässä kotiani. Niitä
Uskallan myös väittää olevani tätä nykyä aavistuksen vähemmän tarkka. Eihän meidän koti muuten olisi ollut vuokralla.
Viimeisen vuoden aikana minun on täytynyt opetella ottamaan rennosti kaaoksen keskellä. Vaikken itse sotkisi, niin puolitoistavuotias saa vartissa aikamoisen sotkun aikaan. Mieheni on joskus kotiin tullessaan kysynyt, mitä olen oikein tehnyt, ja vastaus on silloin kuulunut, että en mitään. Jos en nimittäin ole tehnyt mitään, on koti kuin pyörremyrskyn jäljiltä. Nukke siellä, nalle täällä, palikat siellä ja täällä. Yhtä ja samaa palapeliä on rakennettu niin sohvalla, eteisessä kuin ruokapöydän allakin. Taaperokärry voi olla työnnettynä nallelasteineen keittiöön. Vaatteita on hujan hajan, koska kaikkea, mihin pieni käsi vain ylettyy, täytyy yrittää pukea päälle. Ja sitten riisua. Ja hakea seuraava vaate, joka puetaan ja riisutaan. Toki raivaan kodin joka ilta, ettei aamulla tarvitse herätä kaaokseen. En kai nyt täysin ole itseäni lapsen myötä kadottanut :)
Kenties juuri tämän takia kotimme olikin kesän vuokrattuna. Kaaos ei ole enää niin suuri kaaos omassa päässäni. Tai ainakin kaaoksesta kuin kaaoksesta kuoriutuu aikanaan järjestys - no, ainakin
Ja hyvinhän se meni. Mieheni meni kotiimme vuokralaisten lähdön jälkeen sillä välin, kun minä olin Bulgariassa. Mieheni ehti pestä lakanapyykin, eikä minulle jäänyt kuin ne kaappien järjestelemiset. Eihän kukaan oikeasti voi tietää, mikä minun logiikkani on lasien ja lautasten järjestyksessä. Mutta uskokaa pois, minä tiedän, eikä järjestyksen palauttamiseen mennyt kuin muutama minuutti.
Ehkä tätä voisi harkita toistekin. Jos joku vielä tämän luettuaan meille uskaltautuu :D
Oletko sinä vuokrannut kotiasi? Tai voisitko kuvitella tekeväsi niin?
Pysy matkassa mukana:
Tuo kodin vuokraaminen ois kyllä hyvä idea, jota täytyy joskus pidemmän matkan koittaessa kokeilla. Saishan sillä vähän reissurahaakin. Kuitenkin kuulostaa tosi pelottavalta ajatukselta, että joku muu asuis meidän kodissa. :D ei niinkään ehkä järjestyksen vuoksi (ei olla ihan noin tarkkoja :D), vaan ihan ajatuksen vuoksi. Ja huolehtisin matkalla kyllä siitä, onko kaikki ehjää ja tallella kun tullaan takas. Puolet kamoista pitäs varmaan viedä vahemmille/anopille turvaan. :D
VastaaPoistaReissurahat tuosta tosiaan saa hyvin. Onhan siitä oma vaivansa, kun täytyy tietysti tyhjentää vaatekaappeja vuokralaisille ja muutenkin siivota koti perusteellisesti. Ja tullessa odottaa sitten vielä lakana- ja pyyhepyykit.
PoistaMeillä ei taas ole oikeastaan mitään sellaista tavaraa, mitä kenenkään kannattaisi varastaa, tai mikä varsinaisesti harmittaisi, jos hajoaisi. Se vaiva jää meiltä välistä, kun mitään ei tarvitse viedä minnekään turvaan :D Vaivaahan toki siitä olisi, jos joku hajoaisi ja todella inhottavaa, jos joku jotain varastaisi. Kuukauden aikana ehti onneksi kuitenkin unohtaa, että omassa kodissa on edes vuokralaiset. Ei tullut huolehdittua :)
En ole vuokrannut, mutta olemme jo vuosia harrastaneet kodinvaihtolomia. Kodissamme on asunut vieras pariskunta samaan aikaan kun me olemme asuneet heidän kodissaan ulkomailla. Vaihto päikseen, niin ettei kumpikaan maksa toiselle mitään. Majoituskulut siis säästyvät. Joillain kerroilla olemme vaihtaneet myös autoja. Tuo huoli kodista voisi olla sama, mutta meillä ei ole ollut mitään huolta. Olemme siivonneet ja järjestelleet vieraillemme kodin etukäteen, täyttäneet vähän jääkaappia ja joko olleet itse esittelemässä tai joku ystävämme on ollut ja sama siellä päässä. Joka ikinen kerta olemme tulleet mikäli mahdollista vielä siistimpään kotiin kuin lähtiessämme. Tässä systeemissä lisäkontrollina on tuo vastavieraisuus ja toki olemme sähköpostitse tutustuneet vieraisiimme etukäteen. Moniin pidämme jälkikäteenkin yhteyttä ja uusilla matkoillamme olemme matkan varrella piipahtaneet kylässä uudelleenkin.
VastaaPoistaTuo kodinvaihto herätti sekä minun että mieheni kiinnostuksen. Olen kyllä kuullut siitä aiemmin, mutten yhtään muistanut sen olemassaoloa. Kiitos, kun kommentoit ja muistutit asiasta! Se voisi olla todella hyvä vaihtoehto tulevaisuudessa. Siinä varmasti voi olla aika turvallisin mielin, kun myös ne toiset ovat antaneet teille kotinsa teidän käyttöön. Pistetään korvan taakse!
PoistaOn kyllä käynyt mielessä, koska olen asuntovelallinen, mutta pidempi reissu houkuttelisi. Joten oman kodin vuokraaminen kalustettuna useampien kuukausien ajaksi houkuttaa kyllä. En ole itse yhtä tarkka asioiden paikoista ja viikkaussysteemeistä, mutta kieltämättä jonkin verran täytyy silti miettiä, kun tällaista uskaltautuu tekemään. :) Hyvä että olet ylittänyt itsesi :D
VastaaPoistaMe vuokrattiin meidän koti kuukaudeksi, ja ilmeisesti myös viikoksi kodin saattaa hyvin saada vuokralle. Varsinkin, jos asunto on keskeisellä paikalla. Eli ei tarvitse odotella pidempää lomaa.
PoistaTuo oli kyllä todellakin itseni ylitys. Toisella kertaa varmasti menee jo helpommin, jos tähän toiste ryhdytään.
Me ollaan sitä usein mietitty ja mies varsinkin on herätellyt ajatusta. Mulla vähän sama kuin Jannilla, että järjestyksellä ei niin väliä mutta entä jos jotain käy? MIllaiset vuokralaiset tulee MEIDÄN KOTIIN!? Mitä ne täällä tekee meidän poissaollessa? Ja just se etukäteistyö ja kaikki mahdollinen säätö. Mutta kiva kuulla, että teillä on noin hyvä kokemus! Ehkä mekin rohkaistutaan! Matkakassaan olis ihan kiva saada vähän täytettä reissulle. :)
VastaaPoistaMiehet selkeästi herkemmin antavat kotiaan vuokralle. Meilläkin ajatus nimittäin lähti miehen innokkuudesta. Nuo on kyllä juuri niitä kysymyksiä, mitä pyörittelee päässään ennen vuokraamista. Ja sen aikana. Eikä tosiaan ihan ilmaisesta rahasta ole kyse, vaan kyllä se aika paljon työtä vaatii. Mutta sehän on vain itsestä kiinni, onko se sen arvoista. Minusta se oli :) Kokeilkaa ihmeessä, jos siltä vaan tuntuu :)
Poista