Blogeissa on nyt paljon pyörinyt 10 paljastusta itsestä -postauksia. Ensin ajattelin, että mitä ihmeen paljastuksia minusta nyt voisi olla. Olen lopulta aika tavallinen maapallon tallaaja. Lisäksi lörpöttelen aina kaikki asiani ihan kaikille, eikä täten mitään kovin suuria paljastuksia minusta oikeastaan löydykään. Toki siellä ruudun toisella puolella näyttäisi olevan aika suurikin joukko minulle täysin tuntemattomia ihmisiä, joten varmasti osalle lukijoista lähes kaikki asiat minusta ovat uusia tietoja. Koitan kuitenkin parhaani mukaan pysyä blogin matkailuteemassa. Jätettäköön siis ne en-juo-kahvia-kuin-siinä-tapauksessa-että-joukossa-on-tilkka-Jamesonia-ja-reilusti-sokeria-ja-kermaa -tyyppiset paljastukset. Joskin, nyt tiedätte senkin, ettei minulle kannata tarjota kahvia, ellei Jameson-pulloa satu olemaan takataskussa ;)
1. Rakastan hyvää ruokaa ja erinomaisia viinejä ja cocktaileja. Hyvä ravintolalöydös matkalla voi olla koko matkan kohokohta. En myöskään ole nirso ruokieni suhteen. Löydän syötävää ravintolasta kuin ravintolasta. Hyvä ruoka voi olla melkein mitä vaan kympin hampparista satasen Kobe-härkälounaaseen, kunhan se on hyvin tehty. Juomien suhteen olen sitten nirsompi. Juon alkoholia sen takia, että se on hyvää. Jos vain tilanne niin sallii, mieluummin kaadan huonon juoman viemäristä, kuin naama irvessä yritän saada sen nieltyä. Toki juomissa pätee sama kuin ruuissa - laatu ratkaisee.
2. En ole koskaan oppinut oikeaa ja vasenta. Muutama vuosi sitten totesin, että jos en ole niitä kolmeenkymmeneen vuoteen oppinut (enemmän tai vähemmän aktiivisesti yrittämällä), en tule niitä koskaan oppimaankaan - turha siis stressata asiasta. Ja hyvinhän olen pärjännyt. Mieheni voisi olla pärjäämisestä toista mieltä. Saamme reissuissa parhaat tappelut juurikin siitä, kun yritän navigoida meitä uudessa paikassa - minä kartturina ja mieheni auton ratissa - ja pyydän todella itsevarmana kääntymään oikealle, kun tarkoituksena on kääntyä vasemmalle. Hups. Sittemmin olen alkanut käyttää sinnepäin ja tännepäin -ilmaisuja. :D
Tarkennuksena vielä, että tiedän kyllä, kumpi on oikea ja vasen, ne eivät vain tule minulta sekunnissa, vaan asiaa täytyy aina muutama sekunti miettiä. Autoillessa siis muutama sekunti liikaa.
3. Laihdutan aina jokaiselle matkalle. En nyt ihan jokaiselle pienelle viikonloppupyrähdykselle (tietenkään). Mutta aina kun lähdemme aurinkoon (eli pari-kolme kertaa vuodessa), on matkaa edeltävällä agendalla herkkulakkoja ja tehojumppia. Aina on tarkoitus pitää saavutettu paino, mutta niin se vain menee, että vuosi vuodelta nämä parit laihdutetut kilot kertyvät helpommin ja helpommin takaisin. Mutta kuka jaksaisi nyt vuoden ympäri kesävaatteisiin mahtumisesta stressata ;)
4. Jos laittaisin rahojani johonkin muuhun kuin matkailuun, sijoittaisin ne asuntoon, jossa on pieni piha. Piha, johon saisi grillin ja metrin verran perunapenkkiä. Piha, jossa voisi juoda aamuteen vaihtamatta yöpaitaa pois. Aina välillä haaveilen sellaisesta ja katselen myynti-ilmoituksia, ja totean laittavani rahani mieluummin matkailuun. Lauttasaarta kun en ainakaan vielä ole valmis vaihtamaan pois.
5. Voin pahoin kaikissa liikennevälineissä. Muistan jo lapsuudesta, kun ajoimme mummolaan mutkittelevaa maalaistietä, ja auto piti pysäyttää sen takia, että saan oksentaa. Jossain vaiheessa pahoinvointi oli jo niin paha pääni sisällä, että minulle tuli huono olo, kun tiesin lähteväni vaikkapa pitkälle bussimatkalle. Siis ennen bussimatkaa. Tämä ei ole silti pysäyttänyt matkahaaveitani. Olen ollut kolmella Karibian risteilyllä, asunut viikon pienessä paatissa Galapagossaarilla, lentänyt 5-paikkaisilla potkurikoneilla Jyväskylän, Tampereen, Helsingin ja Kittilän välejä, saarihypellyt Seychelleillä ja ajellut busseilla Costa Rican vuoristoteitä aina uudelleen ja uudelleen puolen vuoden ajan. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Enää en pelkääkään pahoinvointia ennakkoon, joten joka kerta se ei enää iske päälle.
6. Minulla on hyvin huono nimimuisti. Tämä on yksi suurimmista syistä, minkä vuoksi alunperin aloitin tämän blogin kirjoittamisen. Kun joku kyselee matkasuosituksia, en vain yksinkertaisesti muista kaupunkien, teiden, ravintoloiden ja rantojen nimiä - saati sitten, missä kaupungissa jonkinniminen ravintola sijaitsee. En siis koskaan ole pahastunut siitä, jos joku ei muista nimeäni. Onhan hyvin mahdollista, etten itsekään muista unohtajan nimeä.
7. Minusta oli tulla spermanmyyjä. Kyllä. Spermanmyyjä. Opintojeni jälkeen hain töitä ympäri Suomen, ja Pieksämäellä oli tarjolla toimenkuvaltaan täydellinen työ. Firma vie sonnien spermaa Lattareihin, joten saisin tehdä koulutustani vastaavaa työtä ja matkustaa Latinalaiseen Amerikkaan. Täydellistä. Olin loppusuoralla koulutukseni ja espanjankielentaitoni kanssa, mutta hakijoiden joukosta löytyi kuin löytyikin henkilö, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta sperman myynnistä, hah :) Kakkossijasta ei voinut olla edes pahoillaan.
8. Rakastan eläimiä, mutta perhosista en pidä. Joku voi ajatella perhosten olevan kauniita siivekkäitä. Minusta ne ovat ällöttäviä, karvaisia toukkia, joilla on siivet. Siivet, joilla ne poukkoilevasti lentävät minne sattuu. Costa Rican perhos"eläintarhat" saivat ällötystäni hieman laantumaan, kun suurten perhosten kanssa joutui kävelemään samassa tilassa (pakottauduin kammoni vuoksi niihin tiloihin). En silti näe perhosten kauneutta, mutta siedän niitä aavistuksen enemmän kuin ennen.
9. Olen todella hyvä nukkumaan. Varsinkin lentomatkoilla tästä on iso apu, kun voi herätä määränpäässä hyvin nukkuneena. Unenlahjojeni vuoksi olen meidän perheessämme se, joka on pian jo vuoden herännyt Islan kanssa joka ikinen yö. Minä kun lähes poikkeuksetta saan unen päästä kiinni yöllisen herätyksen jälkeen, eikä heräily kovin suuresti vaikuta minuun. Täytyy kuitenkin sanoa, että viime vuosina aikaeron tasoittaminen ei ole sujunut yhtä vaivattomasti kuin aiemmin. Kai se ikä jo tässä vaiheessa alkaa tehdä tehtäväänsä.
10. Olen ihan paras säästämään rahaa. Rahaa ei tulvi ikkunoista ja ovista, vaan kaikesta muusta karsimalla rahaa on aina löytynyt matkailuun. Aikoinaan myös opintotuesta. Enää en pihistele ihan kaikesta muusta. Onhan meillä omistusasunto ja auto, käyn suhteellisen (tai ehkä jopa suhteettoman) kalliilla salilla, kannamme ruokapöytäämme luomua läheltä ja käymme ajoittain ulkona syömässä. Silti se suurin osuus tuloistani kuluu edelleen matkakassan kartuttamiseen. Äitiyslomassa on toki se hyvä puoli, että julkisilla voi kulkea rattaiden veloituksetta, eikä vaatteitakaan voi ostaa, kun kroppa ei ole vielä entisensä. Rahaa kuluu matkailun lisäksi siis äärimmäisen vähän.
Yllätyitkö? Järkytyitkö? Ilahduitko? Pahastuitko?
1. Rakastan hyvää ruokaa ja erinomaisia viinejä ja cocktaileja. Hyvä ravintolalöydös matkalla voi olla koko matkan kohokohta. En myöskään ole nirso ruokieni suhteen. Löydän syötävää ravintolasta kuin ravintolasta. Hyvä ruoka voi olla melkein mitä vaan kympin hampparista satasen Kobe-härkälounaaseen, kunhan se on hyvin tehty. Juomien suhteen olen sitten nirsompi. Juon alkoholia sen takia, että se on hyvää. Jos vain tilanne niin sallii, mieluummin kaadan huonon juoman viemäristä, kuin naama irvessä yritän saada sen nieltyä. Toki juomissa pätee sama kuin ruuissa - laatu ratkaisee.
 |
| Minä ja ystäväni Kobe-härkä-lounaan kimpussa Japanissa. |
2. En ole koskaan oppinut oikeaa ja vasenta. Muutama vuosi sitten totesin, että jos en ole niitä kolmeenkymmeneen vuoteen oppinut (enemmän tai vähemmän aktiivisesti yrittämällä), en tule niitä koskaan oppimaankaan - turha siis stressata asiasta. Ja hyvinhän olen pärjännyt. Mieheni voisi olla pärjäämisestä toista mieltä. Saamme reissuissa parhaat tappelut juurikin siitä, kun yritän navigoida meitä uudessa paikassa - minä kartturina ja mieheni auton ratissa - ja pyydän todella itsevarmana kääntymään oikealle, kun tarkoituksena on kääntyä vasemmalle. Hups. Sittemmin olen alkanut käyttää sinnepäin ja tännepäin -ilmaisuja. :D
Tarkennuksena vielä, että tiedän kyllä, kumpi on oikea ja vasen, ne eivät vain tule minulta sekunnissa, vaan asiaa täytyy aina muutama sekunti miettiä. Autoillessa siis muutama sekunti liikaa.
3. Laihdutan aina jokaiselle matkalle. En nyt ihan jokaiselle pienelle viikonloppupyrähdykselle (tietenkään). Mutta aina kun lähdemme aurinkoon (eli pari-kolme kertaa vuodessa), on matkaa edeltävällä agendalla herkkulakkoja ja tehojumppia. Aina on tarkoitus pitää saavutettu paino, mutta niin se vain menee, että vuosi vuodelta nämä parit laihdutetut kilot kertyvät helpommin ja helpommin takaisin. Mutta kuka jaksaisi nyt vuoden ympäri kesävaatteisiin mahtumisesta stressata ;)
 |
| Ennen Barbadoksen babymoonia ei tarvinnut sokerilakkoilla tai tehojumppailla :) |
4. Jos laittaisin rahojani johonkin muuhun kuin matkailuun, sijoittaisin ne asuntoon, jossa on pieni piha. Piha, johon saisi grillin ja metrin verran perunapenkkiä. Piha, jossa voisi juoda aamuteen vaihtamatta yöpaitaa pois. Aina välillä haaveilen sellaisesta ja katselen myynti-ilmoituksia, ja totean laittavani rahani mieluummin matkailuun. Lauttasaarta kun en ainakaan vielä ole valmis vaihtamaan pois.
5. Voin pahoin kaikissa liikennevälineissä. Muistan jo lapsuudesta, kun ajoimme mummolaan mutkittelevaa maalaistietä, ja auto piti pysäyttää sen takia, että saan oksentaa. Jossain vaiheessa pahoinvointi oli jo niin paha pääni sisällä, että minulle tuli huono olo, kun tiesin lähteväni vaikkapa pitkälle bussimatkalle. Siis ennen bussimatkaa. Tämä ei ole silti pysäyttänyt matkahaaveitani. Olen ollut kolmella Karibian risteilyllä, asunut viikon pienessä paatissa Galapagossaarilla, lentänyt 5-paikkaisilla potkurikoneilla Jyväskylän, Tampereen, Helsingin ja Kittilän välejä, saarihypellyt Seychelleillä ja ajellut busseilla Costa Rican vuoristoteitä aina uudelleen ja uudelleen puolen vuoden ajan. Mikä ei tapa, se vahvistaa. Enää en pelkääkään pahoinvointia ennakkoon, joten joka kerta se ei enää iske päälle.
6. Minulla on hyvin huono nimimuisti. Tämä on yksi suurimmista syistä, minkä vuoksi alunperin aloitin tämän blogin kirjoittamisen. Kun joku kyselee matkasuosituksia, en vain yksinkertaisesti muista kaupunkien, teiden, ravintoloiden ja rantojen nimiä - saati sitten, missä kaupungissa jonkinniminen ravintola sijaitsee. En siis koskaan ole pahastunut siitä, jos joku ei muista nimeäni. Onhan hyvin mahdollista, etten itsekään muista unohtajan nimeä.
7. Minusta oli tulla spermanmyyjä. Kyllä. Spermanmyyjä. Opintojeni jälkeen hain töitä ympäri Suomen, ja Pieksämäellä oli tarjolla toimenkuvaltaan täydellinen työ. Firma vie sonnien spermaa Lattareihin, joten saisin tehdä koulutustani vastaavaa työtä ja matkustaa Latinalaiseen Amerikkaan. Täydellistä. Olin loppusuoralla koulutukseni ja espanjankielentaitoni kanssa, mutta hakijoiden joukosta löytyi kuin löytyikin henkilö, jolla oli jo aikaisempaa kokemusta sperman myynnistä, hah :) Kakkossijasta ei voinut olla edes pahoillaan.
 |
| Ehkä alkoholiala on kuitenkin sopinut minulle paremmin ;) |
8. Rakastan eläimiä, mutta perhosista en pidä. Joku voi ajatella perhosten olevan kauniita siivekkäitä. Minusta ne ovat ällöttäviä, karvaisia toukkia, joilla on siivet. Siivet, joilla ne poukkoilevasti lentävät minne sattuu. Costa Rican perhos"eläintarhat" saivat ällötystäni hieman laantumaan, kun suurten perhosten kanssa joutui kävelemään samassa tilassa (pakottauduin kammoni vuoksi niihin tiloihin). En silti näe perhosten kauneutta, mutta siedän niitä aavistuksen enemmän kuin ennen.
9. Olen todella hyvä nukkumaan. Varsinkin lentomatkoilla tästä on iso apu, kun voi herätä määränpäässä hyvin nukkuneena. Unenlahjojeni vuoksi olen meidän perheessämme se, joka on pian jo vuoden herännyt Islan kanssa joka ikinen yö. Minä kun lähes poikkeuksetta saan unen päästä kiinni yöllisen herätyksen jälkeen, eikä heräily kovin suuresti vaikuta minuun. Täytyy kuitenkin sanoa, että viime vuosina aikaeron tasoittaminen ei ole sujunut yhtä vaivattomasti kuin aiemmin. Kai se ikä jo tässä vaiheessa alkaa tehdä tehtäväänsä.
 |
| Yhteiset päiväunet tuolloin 1,5 kk Islan kanssa viime kesän mökkeilyn lomassa Yyterissä. |
10. Olen ihan paras säästämään rahaa. Rahaa ei tulvi ikkunoista ja ovista, vaan kaikesta muusta karsimalla rahaa on aina löytynyt matkailuun. Aikoinaan myös opintotuesta. Enää en pihistele ihan kaikesta muusta. Onhan meillä omistusasunto ja auto, käyn suhteellisen (tai ehkä jopa suhteettoman) kalliilla salilla, kannamme ruokapöytäämme luomua läheltä ja käymme ajoittain ulkona syömässä. Silti se suurin osuus tuloistani kuluu edelleen matkakassan kartuttamiseen. Äitiyslomassa on toki se hyvä puoli, että julkisilla voi kulkea rattaiden veloituksetta, eikä vaatteitakaan voi ostaa, kun kroppa ei ole vielä entisensä. Rahaa kuluu matkailun lisäksi siis äärimmäisen vähän.
Yllätyitkö? Järkytyitkö? Ilahduitko? Pahastuitko?
Seiska sai hörähtämään ääneen (siis joku tekee tuollaistakin työkseen) ja 10 huokaisemaan kateudesta. Itse kun olen sellainen tili tuli tili meni -tapaus...
VastaaPoistaHah :) Muistan, kun haastattelija kertoi saavansa aina hyvät naurut muille, kun hän kertoo työnsä :D Minä en ole koskaan osannut tuhlata rahaa. Paitsi no, matkoihin :)
PoistaMinä olen erittäin huono juomaan alkoholijuomia, enkä juo kahvia. Joku muu sitten juo minunkin edestä suomalaisten korkeaan keskiarvoon. Olin myös huono oikean ja vasemman kanssa. Niinpä syön yhä edelleen haarukka oikeassa ja veitsi vasemmassa kädessä.
VastaaPoistaMinä olen varmasti oppinut säästämään, koska olen ollut koko aikuisikäni köyhä. En voi edes uneksia autosta enkä omistusasunnosta. Matkani ovat lähes aina olleet vielä kengännauhabudjettiakin halvempia.
Heh, minulla alkoholijuomissa laatu korvaa ehdottomasti määrän. Taitaa joku muu olla, kun nostaa keskiarvoa minunkin puolesta :)
PoistaSe matkailussa onkin parasta, että myös pienellä budjetilla pääsee, jos vain haluaa.
Minä myös rakastan hyvää ruokaa ja viinejä, cocktaileihinkin alan pikku hiljaa lämmetä :). Yksi parhaista asioista maailmassa on saada maistaa jotain, mitä en ole ennen maistanut. Myös kakkoseen pystyn samastumaan, vaikka mulle vaikeuksia ei tuotakaan vasen ja oikea vaan eteenpäin ja taaksepäin silloin kun puhutaan esim. kellojen siirtämisestä. Ihan mahdotonta tajuta, että mihin suuntaan kelloa pitää siirtää, jos sitä siirretään eteenpäin =D. Kymppiin taas en pysty samastumaan niin yhtään, rahaa menee ihan just niin paljon kuin sitä menee, tulojen suuruudesta riippumatta. Nää paljastuspostaukset on kivoja :).
VastaaPoistaHyvä jos viihdyit postauksen parissa! Uudet makukokemukset on kyllä ihan parhaita! Cocktaileissa kannattaa keskittyä laadukkaisiin alkoholeihin ja tuoreisiin raaka-aineisiin. Sieltäkin löytää kyllä aika uskomattomia makumaailmoja.
PoistaMulla on alkanut viimeisen vuoden aikana tulla matkapahointivointia. Se ärsyttää, koska ennen mulla ei ollut koskaan mitään ongelmia ja nytkään en muista että saattaa tulla huono olo ennen kuin se sitten on jo päällä. Esim. busseissa matkustaminen ei ole enää niin leppoisaa kuin ennen. Hyvät unenlahjat on mullekin suotu, todella harvoin on vaikeuksia nukahtaa :) Kiva postaus, sai vähän persoonaa näkyviin :)
VastaaPoistaKiva, jos pidit postauksesta! Matkapahoinvointi on ehkä yksi inhottavimmista asioista, joten leppoisaksi ei tosiaan voi matkaa kutsua silloin kun pahoinvointi on päällä. Minä jossain vaiheessa ajattelin, että ei se matkapahoinvointi ainakaan iän myötä helpota, joten matkapahoinvointia aiheuttavat matkat on tehtävä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Tosin jos sitä ei sinulla ole koskaan ennen ollut, niin silloin sitä ei tosiaan osaa aavistaa tulevan myöhemminkään. Onpa ikävää!
PoistaTuo spermanmyyjä on kyllä ylitse muiden! Veikkaisin, että jos tuntemattomalle aloitat juttua aiheesta, niin tosi monet pitäisivät asiaa vitsinä!
VastaaPoistaPari kertaa kun olen asiaa kertonut, niin olen kyllä nähnyt monta suuta yhtä aikaa auki. Kerran jopa unohdin kertoa, että kyse on sonnien spermasta. Kyllä porukka ihmetteli, kun selitin, kuinka suomalainen sperma on arvostettua maailmalla :D
PoistaEi hitto nainen, sä oot kuin mä! En tykkää perhosista, en erota oikeeta ja vasenta ja oon hyvä säästää rahaa ja mulla on surkea nimimuisti!
VastaaPoistaTuo spermanmyyjä on ihan paras. Miten voi löytyä ihminen, jolla on kokemusta tuollaisesta :D
Heh :) Eikä!! Ehkä nuo ominaisuudet kulkevat käsi kädessä. Jos ei pidä perhosista, ei voi muistaa vasenta ja oikeaa, ja rahakin pysyy tallessa :D
PoistaSitä minäkin silloin nauroin, että ei voi olla ketään, jolla on jo valmiiksi kokemusta spermanmyynnistä :D
Nämä on niin mukavaa luettavaa! :D
VastaaPoistaItsekin rakastan hyvää ruokaa, ihan kympin hampurilaisesta kalliin gourmet-ravintolan annokseen, kunhan ruoka on hyvää!
Kiva, jos viihdyit :)
PoistaHyvä ruoka osaa olla todellinen nautinto.
Hahah, spermanmyyjä! Kuulosti oikeastaan ihan superkivalta työltä, kyllä mäkin tohon voisin ruveta :D Täällä on toinen, joka pystyy nukkumaan koska vaan missä vaan, ja jolla kestää oikean ja vasemman erottamisessa aika kauan... Päädynkin yleensä osoittamaan autoillessa kädellä, että "käänny tonne!" Kuskille ehkä vähän haastavaa yrittää vilkuilla, että mihin suuntaan se tällä kertaa heiluttelee :D
VastaaPoistaOlisin minäkin mieluusti lähtenyt Lattareihin spermaa kaupittelemaan :D
PoistaMe saimme mieheni kanssa tappelut aikaan myös siitä, kun yritin epämääräisesti huidella, mihin päin pitää kääntyä. Varsinkin nyt, kun matkustan takapenkillä lapsemme kanssa, voin hyvin kuvitella huiteluiden seuraamisen olevan hieman haastavaa :D Sinne päin ja tänne päin on toiminut meillä parhaiten.
Viihdyin :) itsekään en erota vasenta oikeasta ja pistän (liki) kaikki rahat matkailuun. Nimimuistikin on kehno, mutta nukkumisessa taidan olla sinua huonompi.
VastaaPoistaKiva kuulla, että viihdyit :) Matkailuun kannattaakin panostaa. Mitä sitä ihminen muuta kaipaakaan :)
PoistaVoi mistä te keksittekin näitä. Itse olisin tumpelo vaikka sinullakin on muutama juttu, jonka voisin itsekin tunnustaa esim minulla lyö myös välillä tyhjää kumpi on oikea ja kumpi vasen. Spermanmyyntiasia olikin sitten yllättävä asia, enpä ole tullut ajatelleeksi, että sitäkin kaupataan...
VastaaPoistaNo niinpä. Ensin ajattelin, että minun kymmenen kohdan paljastuspostauksesta tulee kaksikohtainen :D Jostain niitä sitten keksin kaikki kymmenen.
PoistaEi minullekaan ollut aiemmin tullut mieleen, että sperman kanssa käydään kauppaa. Jopa vielä maailman toiselle puolelle asti.
Aikamoiseen työpaikkaan olet meinannut päätyä :P. Minä olen varmaan sitten sinun vastakohtasi, koska en todellakaan ole hyvä säästämään rahaa. Ei sillä, en minä mihinkään shoppailuun käytä rahaa, mutta jotenkin en osaa tehdä säästeliäitä valintoja perusjuttujen, kuten ruuan suhteen. Pienituloisena tämä on hankalaa, koska haluaisin. kokoajan reissata kaikkialle. En siis pääse matkustmaan läheskään niin paljon, kun tahtoisin. Ainiin ja perhosethan ovat supernättejä :P!
VastaaPoistaOlisihan se ollut aikamoinen merkintä cv:ssä :D Rahaa saisi olla minullakin enemmän matkailuun. Olisihan se aikamoista, kun voisi noin vain toteuttaa kaikki matkahaaveet rahasta välittämättä.
PoistaHahaha niin hauska! Tää oli ensimmäinen lukemani postaus tästä haasteesta ja Anne onkin jo oman tarinan kirjoittanut blogimme luonnoksiin, mutta mä oon vielä alkuvaiheissa juuri tuosta samasta mainitsemastasi syystä ja en mä uskonut että ketään edes kiinnostaa. Mutta sait mut nyt vaihtamaan mieltäni, täytyykin alkaa miettimään omia paljastuksia. ;)
VastaaPoistaKiva kuulla, että postaus viihdytti! Kirjoita ihmeessä omatkin paljastukset. Minä ainakin todella mielelläni tällaisia muilta lueskelen.
PoistaMinulla menee vasen ja oikea kanssa sekaisin! Ja samoilla linjoilla myös ruuan ja juoman suhteen - kaikkiruokainen, juomien osalta mieluummin laatua!
VastaaPoistahehee, aika hauskankuuloinen ammatti :D
En tiennytkään, että vasemman ja oikean sekoittaminen on näin yleistä. Jotenkin olen ajatellut niiden olevan muille itsestäänselvyyksiä.
PoistaEhkä minut otetaan hieman enemmän tosissaan, kun en ole spermanmyyjä :D
Näitä on kyllä hauska lukea. :) Joudun myös lähes aina miettimään, enne kuin vastaan vasen tai oikea. Ehkä tästä syystä mulla ei ole vielä ajokorttia. ;)
VastaaPoistaHyvät unenlahajt ottaisin mieluusti vastaan!
Heh :) Minulla oli inssiajossa oikeassa kädessä O ja vasemmassa V. Se varmaan pelasti minut ja sain ajokortin heti :D
PoistaHyvistä unenlahjoista olen kyllä ollut hyvin tyytyväinen.
Mahtavia! Jännä, ettet pidä perhosista. Nehän on niin huomaamattomia ja hentoja. Tuosta kohdasta 9 olen kyllä kade. Olen itse niin herkkä nukkuja.
VastaaPoistaKiva, että pidit! :) Se hauraus on perhosissa yksi niistä ällöttävistä asioista. Siivet voi vaikka revetä, heh :D Kun katselen mieheni huonoja unenlahjoja, olen entistä enemmän iloinen ja kiitollinen omista unenlahjoistani. Niistä todella on hyötyä!
PoistaOikea ja vasen ei ole ongelmani, mutta kartat! En kykene mitenkään pitämään karttaa koko ajan samaan suuntaan, vaan minun on pyritettävä se aina niin, että menosuunta on kartassa ylhäällä. Silloin on helppo havaita myös ne oikea ja vasen. :) Joskus miehet ilkkuvat meille Volvo-tytöille, että ratissa kätevästi sanotaan suunnat: V (vasen) -o-l-v-o (=oikea). JA kyllä vain, spermanmyyjä sai hymyilemään täälläkin. :)
VastaaPoistaMinä olen taas ihan loistava lukemaan karttaa, oli se miten päin hyvänsä. Oikeaa ja vasenta ei vain ole luotu minulle kaupan päällisiksi :) Hah, täytyykin ehdottaa meille seuraavaksi autoksi Volvoa :D
PoistaNä paljastelujutut on mun mielestä ihan loistavia :) Tosi kiva päästä vähän bloggaajan pään sisälle :D
VastaaPoistaKiva kuulla, että pidit postauksesta :)
PoistaTäällä on myös yksi, joka ei erota vasenta ja oikeaa. Siksi kartan autolla ajamista ja olin varmaan autokoulun opettajan painajainen: ai minne suuntaan pitikään kääntyä… Barbadoksella vuokratiin auto ja siellä oli vasemmanpuoleinen liikenne ja minä olin kartanlukijana, arvaa oliko pää välillä pyörällä. Minne suuntaan pitää kattoa ja missä se vasen nyt on… :D.
VastaaPoistaMinä en ole onneksi joutunut kartturiksi vielä vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Huhhuh :D Jo pelkän liikenteen seuraaminen saa pään pyörälle, kun ei tosiaan tiedä, minne katsoa ja mistä niitä muita autoja tulee. Hyvin ilmeisesti kuitenkin selvisitte! :)
PoistaHihih... oikea ja vasen on maailman vaikein osata sanoa autossa oikein juuri sillä sekuntilla. Usein sanon oikealle ja näytän kädellä vasenta... Hahaha ;))) Kuulostaa siis tuo kohta oikein tutulle.
VastaaPoistaTuo on niin tuttua minullekin, että osoittaa vasemmalle ja sanoo oikealle :D Hyvä, että muiden mielestä tämä on hauskaa. Mieheni mielestä näissä tilanteissa on huumori kaukana, heh :)
PoistaVielä viisi vuotta sitten olisin sanonut, että safkat on mulle matkaillessa ehdottomasti toissijaisia (tai ei edes mahdu mun lomailusuosikkien top kumppiin). Nykyisin tuntuu joskus, että se on melkein pääasia, ja saatamme viettää tuntikausia hyviä ravintolasuosituksia ja kahvilavinkkejä lukien :) Alkoholia en kyllä ole oppinut juomaan, ja päätin, etten alakaan opettelemaan - alkoholitonta viiniä tai mehua minulle kiitos! :)
VastaaPoistaHyvään ruokaan oppii tosiaan ajan kanssa. En minäkään muista, että se olisi ollut mitenkään tärkeä elementti joskus vuosia sitten. Minä olen kyllä oppinut nauttimaan alkoholistakin. Tosin senkin kulutus on muuttunut niin, että sitä juo nimenomaan maun vuoksi.
Poista