Japani on taas jäänyt muiden kiireiden jalkoihin. En ole vieläkään saanut kirjoitettua ihanasta päivästämme Mount Koyalla munkkiluostarissa. En ole ehtinyt. En, vaikka se on suunnitelmien mukaan viimeinen postaus Japanista. Yritän kyllä saada kirjoitettua sen lisäksi vielä koosteen matkaohjelmineen ja budjetteineen. Mutta en ole ehtinyt, enkä ota siitä stressiä. En pidä stressistä. Silti tässä selittelen. Itselleni. Miksi en ole ehtinyt??
No sen takia, että aika on mennyt hääpuuhasteluihin. Suunnitelmissa oli vain varata kirkko, juhlapaikka, hyvää ruokaa ja juomaa, kuvaaja ja bändi. Ei muuta. Mutta askartelufanina en kyennyt niin pieniin valmisteluihin. Blogi on siis jäänyt vähemmälle. Ihan hyvästä syystä. Suotta selittelen - edes itselleni. Ehkä sitten ensi viikolla taas Japanin matkakuvien kimppuun :)
Vaikka eihän hääpuuhat vielä häihin lopu. Sittenhän minusta tulee Kohijoki, ja kaikki täytyy muuttaa. Sähköpostiosoitteet, Facebook ym. sometilit, kirjasto- ja plussakortit, uutiskirjeiden tilaukset, pankkikortit. Huh.
Ja passi.
Ensimmäisen matkan rouvana aion tehdä kyllä vielä vanhalla sukunimellä. Matka tulee niin nopeaan, että en ehtisi uutta vielä hommata. Ja matkakin on jo varattuna, joten matka-asiakirjojen muuttamisprojektiin en viitsisi ryhtyä. Toivottavasti mieheni ei lue tätä postausta (ainakaan näin pitkälle). Hän ei nimittäin vielä tiedä, että tulemme tarvitsemaan passia. Häiden jälkeisen viikonlopun miniloma on hänelle vielä paljastamatta. Sen verran hän tietää, että perjantai pitää ottaa töistä vapaaksi, ja että torstaina täytyy lähteä töistä viimeistään kahdelta. Mutta jos hän tämän lukee, niin saapahan pienen paljastuksen – passia tarvitaan :) Toisaalta sovimme kyllä, että emme osta toisillemme syntymäpäivälahjoja, vaan yhdistämme hää-/huomen-/synttärilahjat. Ja kun synttärit menivät jo pari viikkoa sitten, niin pienen palan lahjastakin voi jo hyvin saada.
Saa nähdä miten Japanin käy ensi viikolla. Mahtaako viimeisten postausten kirjoittaminen luonnistua kun tämä vielä salaisuutena pysyvä miniloma jo kolkuttelee ovella :)
No sen takia, että aika on mennyt hääpuuhasteluihin. Suunnitelmissa oli vain varata kirkko, juhlapaikka, hyvää ruokaa ja juomaa, kuvaaja ja bändi. Ei muuta. Mutta askartelufanina en kyennyt niin pieniin valmisteluihin. Blogi on siis jäänyt vähemmälle. Ihan hyvästä syystä. Suotta selittelen - edes itselleni. Ehkä sitten ensi viikolla taas Japanin matkakuvien kimppuun :)
Vaikka eihän hääpuuhat vielä häihin lopu. Sittenhän minusta tulee Kohijoki, ja kaikki täytyy muuttaa. Sähköpostiosoitteet, Facebook ym. sometilit, kirjasto- ja plussakortit, uutiskirjeiden tilaukset, pankkikortit. Huh.
Ja passi.
Ensimmäisen matkan rouvana aion tehdä kyllä vielä vanhalla sukunimellä. Matka tulee niin nopeaan, että en ehtisi uutta vielä hommata. Ja matkakin on jo varattuna, joten matka-asiakirjojen muuttamisprojektiin en viitsisi ryhtyä. Toivottavasti mieheni ei lue tätä postausta (ainakaan näin pitkälle). Hän ei nimittäin vielä tiedä, että tulemme tarvitsemaan passia. Häiden jälkeisen viikonlopun miniloma on hänelle vielä paljastamatta. Sen verran hän tietää, että perjantai pitää ottaa töistä vapaaksi, ja että torstaina täytyy lähteä töistä viimeistään kahdelta. Mutta jos hän tämän lukee, niin saapahan pienen paljastuksen – passia tarvitaan :) Toisaalta sovimme kyllä, että emme osta toisillemme syntymäpäivälahjoja, vaan yhdistämme hää-/huomen-/synttärilahjat. Ja kun synttärit menivät jo pari viikkoa sitten, niin pienen palan lahjastakin voi jo hyvin saada.
Saa nähdä miten Japanin käy ensi viikolla. Mahtaako viimeisten postausten kirjoittaminen luonnistua kun tämä vielä salaisuutena pysyvä miniloma jo kolkuttelee ovella :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Pidän kommenteista ja kysymyksiinkin vastaan mielelläni!