Japanilainen tapa rentoutua - onsen

Taas Japani yllätti minut positiivisesti - tällä kertaa kylpylöillään, eli onseneilla. Kaikki matkavinkkejä ennen matkaa jakaneet suosittelivat onsenia. Onhan kylpylät ihan mukavia, mutta en olisi ennen onsenissa käyntiä uskonut, että se olisi niin upea kokemus. Onneksi menimme!

Jos luet tätä suunnitellen matkaa Japaniin - ota suunnitelmiisi mukaan onsen :)

Tokion toiselle kokonaiselle päivälle luvattiin sadetta, joten alkuperäinen suunnitelmamme lähteä Mt. Fujille ei ollut kannattava. Ja olimmehan me nähneet sen jo junasta. Mt. Fujille ei saa kiivetä keväällä sääolosuhteiden vuoksi, joten vuoren näkeminen - vaikkakin junasta - oli ihan riittävä. Ja itseasiassa sadesäällä koko vuori on usein niin sumun peitossa, ettemme sitä enää olisi uudelleen nähneetkään. Mt Fujin lähettyvillä on paljon kuumia lähteitä ja sitä myöden myös onseneita. Mutta koska niitä on myös Tokiossa, päätimme käyttää matka-aikamme paremmin hyödyksi, säästää matkustusajassa ja valita yhden Tokion onseneista.

Time Out Tokyo -sivusto esittelee Tokion parhaat kylpylät, josta meidänkin valitsemamme onsen löytyy.

Onsen: Niwa no Yu, Toshimaen
Hinta: 2 250 JPY

Kylpylästä ei saanut ottaa kuvia. Sen vuoksi tämä kuva on lainattu sivustolta timeout.jp.

Matka onseniin oli matkantekohetkellä melko haastava. Emme oikeastaan tienneet minne päin olemme menossa. Tai ajatus oli selkeä, mutta emme silti tienneet olemmeko oikeassa junassa. Näin jälkikäteen katsottuna kaikki meni paremmin kuin hyvin. Olimme oikeassa junassa, vaihdoimme oikealla asemalla toiseen junaan, ja löysimme perille melko helposti. Ensin tosin kävelimme asemalta väärään suuntaan, mutta taas ystävällinen japanilainen saattoi meidät perille.

Ensimmäisenä onsenissa tuli vastaan kyltti: jos sinulla on tatuointeja, et ole tervetullut. Meillä kummallakaan ei onneksi ole, joten pääsimme kylpemään. Selitykseksi tatuoitujen henkilöiden boikotointiin oli se, että he ovat todennäköisesti jengien jäseniä, ja täten pelottavat muita kylpylän asiakkaita.

Ennen maksamista kengät jätettiin säilytyslokeroon ja sateenvarjo sateenvarjoparkkiin. Maksamisen jälkeen saimme rannekkeet, mitkä toimivat sekä pukukaapin avaimena että maksuvälineenä kahviossa/ravintolassa, sekä kassit, mistä löytyi iso pyyhe, pieni pyyhe ja oloasu. Oloasu oli ihana (vaikkakin hieman sairaalamainen:), ja se päällä pystyi menemään kylpylän kahvilaan tai ravintolaan, tai vaikkapa hierontaan tai lukemaan kirjaa oleiluhuoneeseen. Heti saunan ja kylvyn jälkeen ei siis tarvinnut kiskoa farkkuja jalkaan, vaan rentoutumista pystyi jatkamaan siihen asti, kunnes poistui kylpylästä.

Usein japanilaisessa onsenissa on naisille ja miehille erilliset puolet, jolloin uimapukuja ei tarvita. Tässä onsenissa oli sekä naisten puoli, miesten puoli ja vielä kolmantena kaikille yhteinen puoli. Yhteisellä puolella tuli käyttää uikkareita. Edelleen on kuulemma niitäkin onseneita jäljellä, missä on vain yksi yhteinen kylpemisalue, mutta silti uikkareita ei käytetä.

Kylpylän yhteisellä alueella oli suomalaisestakin kylpylästä tunnettu allas poreineen ja hierovine suihkuineen. Ja tämä oli se minun kuvitelmani kylpylästä, enkä siis ollut mitenkään superinnoissani ;) Mutta ne japanilaiset kuumat mineraalialtaat olivatkin ne ihanuudet. Varsinkin hieman koleassa sadesäässä, kun valmiiksi oli vähän vilu. Altaita oli sekä sisällä että ulkona. Oli pienempiä altaita (osa pieniä kylpytynnyreitä), ja vähän isompia, mutta ei kuitenkaan niin isoja, että niissä olisi voinut uida. Toisaalta vesikin oli niin kuumaa, että ei niissä olisi uinut senkään puolesta. Vesi oli ajoittain jopa hieman liian kuumaa, mutta ihana keväinen vesisade ulkoaltaassa oli ihanan virkistävää. Virkistäytyä pystyi myös kylmässä altaassa, ja lämmittelemään pääsi myös suomalaiseen tai turkkilaiseen saunaan.

Pienempi pyyhe oli tarkoitettu otettavaksi altaaseen mukaan. Miksi? En tiedä. Useimmilla se oli viikattuna pään päälle. Me teimme samoin. Miksi? En todella tiedä.

Suihkut olivat todella matalalla. Ei sen takia, että japanilaiset ovat lyhyitä, vaan sen takia, että suihkussa käytiin pienellä jakkaralla istuen. Hassua.

Mt. Koyan munkkiluostarin onsenin laittautumisalue. Ei yhtä ylellinen varustukseltaan kuin Tokion onsenin, mutta kätevä ja käytännöllinen silti!

Japanilainen järjestelmällisyys oli myös täällä läsnä. Enkä tarkoita vain monenkokoisia pyyhkeitä ja oloasuja, vaan niiden lisäksi kaikki pesuaineet oli tarjolla talon puolesta, suihkuista poistuttaessa oli saatavilla myös pieniä muovipusseja, joihin pystyi laittamaan märät uikkarit. Viimeisenä ylellisyytenä vielä todella suuri laittautumisalue, jossa jokaisella paikalla oli hiustenkuivaaja, vanupuikkoja, pumpulia, ja mitä kaikkea nyt vaan kylvyn jälkeen tarvitsee.

Majoituspaikkojen onsenit

Jos Suomessa joka hotellista löytyy saunaosasto, Japanissa yleistä on, että varsinkin perinteisiisä ryokan-majoituksissa on onsen. Kioton majoituksen onsenia emme testanneet, mutta Mt. Koyalla munkkiluostarissa kävimme luostarin onsenissa. Tämä jo sen takia, että huoneissa ei ollut suihkua. Viileään vuoristoilmaan ja koko päivän reippailun jälkeen onsen oli lämpimästi tervetullut kokemus!

Täällä oli omat puolet naisille ja miehille, joten uikkareita ei tarvittu. Kuvankin pääsi ottamaan juuri ennen illallista, kun kaikki olivat ruokailemassa, eivät enää kylvyssä.