Hiljaisen kansan tilataideteos - se, jossa satoja linnunpelättimiä seisoo pellolla näyttävän näköisenä asetelmana - on varmasti monelle tuttu. Jollei siitä ole itse ajanut ohi, on se takuulla vilahtanut jonkun someseinällä tai uutisissa. Sen verran näyttävästä taiteesta on kyse. Tämä jää takuulla mieleen.
Mutta kuinka moni tiesi, että täällä voi myös yöpyä? Ja vielä täysin ilmaiseksi! Minä en tiennyt, enkä itseasiassa tiennyt edes siinä vaiheessa, kun bongasin heinälatoyöpymismahdollisuuden joltain alueen matkailusivustolta. Vasta myöhemmin tajusin, että paikkahan on yksi ja sama. Heinälato sijaitsee Hiljaisen Kansan niittykahvilan yhteydessä, aivan linnunpelätinrivistön vierellä. Täällä ei siis tosiaan tarvitsisi yöpyä yksin.
Hiljaisen Kansan niittykahvilalla on siis nimensä mukaisesti kahvio, jonka erikoisuutena on muurinpohjaletut, joita paistetaan useammalla pannulla liukuhihnalla aamusta iltaan. Lettuja saa suolaisella täytteellä tai sellaisenaan sokerilla ja kaupan valmishillolla (pieni miinus minulta tästä, ettei tarjolla ole tuoreita marjoja eikä kermavaahtoa). Paikalla on myös pieni Suomi-/Lappiaiheinen matkamuistomyymälä.
Itse heinälato sijaitsee aivan lettukahvilan vieressä. Vaikka se onkin siinä aivan samalla paikalla, kuin kaikki muutkin, oli se silti melko huomaamaton. Itse emme sitä huomanneet, vaan meille täytyi tulla näyttämään, missä se on.
Heinäladon ovi on pois paikoiltaan, eli sitä ei saa lukittua mitenkään, mutta me vedimme oven hieman eteen suojaksi. Emme olisi halunneet aamulla herätä porolauman vierestä, jotka olisi voineet tepastella täysin avoimesta ovesta sisään. En tiedä, olisiko näin voinut oikeasti käytännössä käydä, mutta emme halunneet ottaa sitä riskiä. Muutama pääskynen kävi kyllä yöpymässä ladon parruilla, mutta ne eivät haitanneet.
Onnistuimme kuitenkin olemaan lähes omassa rauhassamme. Tietääksemme vain yksi (vähintään viisilapsinen) perhe huomasi meidät nukkumassa. Kun ensin isä huudahti, että täällähän nukkuu jotkut, kävi jokainen lapsi katsomassa meitä ainakin kahdesti. Hieman teki mieli säikäyttää heidät, mutta jätin sen välistä ja teeskentelin nukkuvaa. Kävipä joku herra myös pieraisemassa ladon ohi kävellessään, "kun kukaan ei ollut kuulemassa". Hah. Tietäisitpä vaan!
Me saavuimme Hiljaisen Kansan niittykahvilalle kuudeksi. Se oli viimeisin aika, kun heillä on mahdollisuus saada iltaruoka. Kahvila sulkee ovensa kuudelta, ja myös tähän aikaan ruokaillessa tuntee olevansa vaivaksi henkilökunnalle, kun he suureen ääneen kertovat joutuvansa jäämään ylitöihin. Toki voi tuntua tylsältä jäädä kahden ihmisen ruokailun takia yliajalle töihin, mutta asiakkaana en tätä haluaisi kuulla, vaan toivoisin olevani tervetullut, en vaivaksi. Jos emme olisi varanneet tätä ennakkoon, olisimme syöneet Hossan kansallispuistossa ja saapuneet niittykahvilalle vasta nukkumaan.
Kevyt iltaruokanen, joksi he päivällistä kutsuivat, sisältää bataattikeittoa, tuparullan (rullarieska vuohenputkipestolla, kurkulla, paprikalla, kinkulla ja salaatilla) vihreä salaatti, jossa oli vain vihreää salaattia ja paikallisia (villi?)yrttejä, mustikkamehua ja kahvia ja teetä. Hintaa tälle oli 19,90 €, ja täytyy sanoa, ettei ollut hintansa arvoinen. Keitto oli kyllä maukasta, mutta tuparullani oli tehty aamulla tai kenties edellisenä päivänä. Se oli kylmän nihkeä ja vetistynyt kasviksista.
Iltaruuan jälkeen paikka meni siis kiinni, mutta onneksi meillä oli pienet Mateus Rosé -pullot matkassa, joilla pystyimme kilistelemään. Tuli todistettua tämän roseen laatu ja maku - maistuu myös huoneenlämpöisenä retkijuomana!
Olimme tilanneet myös aamiaisen ennakkoon, ja sitäkin ennakkoon kysyessämme saimme vastauksen, ettei kenelläkään ole tietoa, kuka sen meille niin aikaisin aikoo tulla tekemään. Emme olisi tarvinneet tätäkään tokaisua. Mieluummin olisimme kuulleet, että vaikkei henkilökunta tiennytkään kuka sen tekee, olisi varmaa, että se hoituisi, kun sen olemme tilanneet. Asiakkaana en ole kiinnostunut siitä taistelusta, joka selkeästi käy työntekijöiden kesken, että kuka on se uhri, joka joutuu tulemaan ajoissa töihin tai se, joka joutuu jäämään ylitöihin. Asiakkaille kannattaa hymyillä, vaikkei hymyilyttäisikään. Pyörittele silmiäsi mieluummin selän takana.
Mutta itse aamiainen oli maukas. Niitä oli kahta eri hintaista. Molempiin kuuluu kananmuna, luomusämpylä, mustikkamehu ja kahvi/tee ja muurinpohjalettu. Kalliimpaan tulee lisäksi puuro/luomumurot ja leivän päällysteeksi juustoa, kinkkua ja kurkkua. Edullisemman hinta on 8,90 € ja kalliimman 15,90 €.
Aamiainenkin katettiin kauniisti niin, että samalla pystyi ihastelemaan ikkunasta Hiljaisen Kansan taideteosta.
Heinälatoyöpymisen ohessa kahvilapalveluita ja sisävessat on käytössä aamulla puoli kahdeksasta iltakuuteen, kun kahvilakin on auki. Aukioloaikojen ulkopuolella käytössä on huussit. Sinänsä siistit, mutta vessapaperia ei ollut, eli se kannattaa muistaa ottaa mukaan. Yksi pihalla majoittuneista karavaanareista - niin, tosiaan niitäkin oli kolme seuruetta meidän lisäksemme - oli vienyt talouspaperirullan ystävällisesti naisten huussiin. Kiitos siitä heille!
Suihkua ei siis ole käytössä, eli peseytyminen kannattaa hoitaa ennakkoon. Toki kahvilan vessan lavuaarissa kevyen pesun saa hoidettua, mutta vain kahvilan aukioloaikoina.
Heinälatoyöpyminen Hiljaisen Kansan niittykahvilalla oli siis ilmaista. Se täytyy tosin muistaa varata ennakkoon, sillä yöpyjiä näin kesäaikaan on ilmeisesti riittänyt, ja heinälatoon otetaan vain yksi porukka kerrallaan. Sinne mahtuisi hyvin ilmeisesti kahdeksan henkeä, mutta meitä oli siis kaksi.
Jos ei itse omista hyttysverkkoa, voi sen vuokrata 8 euron hintaan per henkilö, ja saman hyttysverkon sisään mahtuu hyvin kaksi aikuista nukkumaan.
Meillä oli lisäksi yksi leveä ilmatäytteinen makuualusta ja vielä sen päälle tavalliset makuualustat ja makuupussit mukana. Hyvin tarettiin nukkua yö käytännössä ulkoilmassa aluskerrastoilla makuupusseissa, vaikka lämpötila laski kymmenen paikkeille aamuyön tunteina.
Se kannattaa tietysti huomioida, että näillä leveysasteilla pimeää ei kesällä käytännössä tule ollenkaan, mutta minusta se on vain ihanaa!
Mutta kuinka moni tiesi, että täällä voi myös yöpyä? Ja vielä täysin ilmaiseksi! Minä en tiennyt, enkä itseasiassa tiennyt edes siinä vaiheessa, kun bongasin heinälatoyöpymismahdollisuuden joltain alueen matkailusivustolta. Vasta myöhemmin tajusin, että paikkahan on yksi ja sama. Heinälato sijaitsee Hiljaisen Kansan niittykahvilan yhteydessä, aivan linnunpelätinrivistön vierellä. Täällä ei siis tosiaan tarvitsisi yöpyä yksin.
Hiljaisen Kansan niittykahvila heinälatoyöpyminen
Hiljaisen Kansan niittykahvilalla on siis nimensä mukaisesti kahvio, jonka erikoisuutena on muurinpohjaletut, joita paistetaan useammalla pannulla liukuhihnalla aamusta iltaan. Lettuja saa suolaisella täytteellä tai sellaisenaan sokerilla ja kaupan valmishillolla (pieni miinus minulta tästä, ettei tarjolla ole tuoreita marjoja eikä kermavaahtoa). Paikalla on myös pieni Suomi-/Lappiaiheinen matkamuistomyymälä.
Itse heinälato sijaitsee aivan lettukahvilan vieressä. Vaikka se onkin siinä aivan samalla paikalla, kuin kaikki muutkin, oli se silti melko huomaamaton. Itse emme sitä huomanneet, vaan meille täytyi tulla näyttämään, missä se on.
Heinäladon ovi on pois paikoiltaan, eli sitä ei saa lukittua mitenkään, mutta me vedimme oven hieman eteen suojaksi. Emme olisi halunneet aamulla herätä porolauman vierestä, jotka olisi voineet tepastella täysin avoimesta ovesta sisään. En tiedä, olisiko näin voinut oikeasti käytännössä käydä, mutta emme halunneet ottaa sitä riskiä. Muutama pääskynen kävi kyllä yöpymässä ladon parruilla, mutta ne eivät haitanneet.
Turistinähtävyytenä itsekin
Kun mainitsin, ettei täällä tarvitsisi yöpyä yksin, piti se kirjaimellisestikin paikkaansa. Luulin, että yöpyisimme vain linnunpelättimien kanssa, ja olimmekin ainoita heinäladossa, mutta vaikka itse kahvila sulkee ovensa kuudelta illalla, on toki taideteos ihailtavissa kellon ympäri. Porukkaa kävikin tasaisesti aina lähes puolille öin saakka ihastelemassa peltoa ja sen taideteosta. Heidän puheensahan kuuluu suoraan latoon, kun ladon sijainti on niin keskeinen. Koitimme kyllä parkkeerata automme leveästi sen polun suulle, joka tuo ihmiset suoraan ladon edestä, jotta yökävijät ymmärtäisivät käyttää pääasiallisia kulkuväyliä, eivätkä näin kävelisi suoraan edestämme. Hyvä yritys, mutta ei toiminut.
Onnistuimme kuitenkin olemaan lähes omassa rauhassamme. Tietääksemme vain yksi (vähintään viisilapsinen) perhe huomasi meidät nukkumassa. Kun ensin isä huudahti, että täällähän nukkuu jotkut, kävi jokainen lapsi katsomassa meitä ainakin kahdesti. Hieman teki mieli säikäyttää heidät, mutta jätin sen välistä ja teeskentelin nukkuvaa. Kävipä joku herra myös pieraisemassa ladon ohi kävellessään, "kun kukaan ei ollut kuulemassa". Hah. Tietäisitpä vaan!
Ruokailut Hiljaisen Kansan niittykahvilalla - iltaruoka ja aamiainen
Me saavuimme Hiljaisen Kansan niittykahvilalle kuudeksi. Se oli viimeisin aika, kun heillä on mahdollisuus saada iltaruoka. Kahvila sulkee ovensa kuudelta, ja myös tähän aikaan ruokaillessa tuntee olevansa vaivaksi henkilökunnalle, kun he suureen ääneen kertovat joutuvansa jäämään ylitöihin. Toki voi tuntua tylsältä jäädä kahden ihmisen ruokailun takia yliajalle töihin, mutta asiakkaana en tätä haluaisi kuulla, vaan toivoisin olevani tervetullut, en vaivaksi. Jos emme olisi varanneet tätä ennakkoon, olisimme syöneet Hossan kansallispuistossa ja saapuneet niittykahvilalle vasta nukkumaan.
Kevyt iltaruokanen, joksi he päivällistä kutsuivat, sisältää bataattikeittoa, tuparullan (rullarieska vuohenputkipestolla, kurkulla, paprikalla, kinkulla ja salaatilla) vihreä salaatti, jossa oli vain vihreää salaattia ja paikallisia (villi?)yrttejä, mustikkamehua ja kahvia ja teetä. Hintaa tälle oli 19,90 €, ja täytyy sanoa, ettei ollut hintansa arvoinen. Keitto oli kyllä maukasta, mutta tuparullani oli tehty aamulla tai kenties edellisenä päivänä. Se oli kylmän nihkeä ja vetistynyt kasviksista.
Iltaruuan jälkeen paikka meni siis kiinni, mutta onneksi meillä oli pienet Mateus Rosé -pullot matkassa, joilla pystyimme kilistelemään. Tuli todistettua tämän roseen laatu ja maku - maistuu myös huoneenlämpöisenä retkijuomana!
Olimme tilanneet myös aamiaisen ennakkoon, ja sitäkin ennakkoon kysyessämme saimme vastauksen, ettei kenelläkään ole tietoa, kuka sen meille niin aikaisin aikoo tulla tekemään. Emme olisi tarvinneet tätäkään tokaisua. Mieluummin olisimme kuulleet, että vaikkei henkilökunta tiennytkään kuka sen tekee, olisi varmaa, että se hoituisi, kun sen olemme tilanneet. Asiakkaana en ole kiinnostunut siitä taistelusta, joka selkeästi käy työntekijöiden kesken, että kuka on se uhri, joka joutuu tulemaan ajoissa töihin tai se, joka joutuu jäämään ylitöihin. Asiakkaille kannattaa hymyillä, vaikkei hymyilyttäisikään. Pyörittele silmiäsi mieluummin selän takana.
Mutta itse aamiainen oli maukas. Niitä oli kahta eri hintaista. Molempiin kuuluu kananmuna, luomusämpylä, mustikkamehu ja kahvi/tee ja muurinpohjalettu. Kalliimpaan tulee lisäksi puuro/luomumurot ja leivän päällysteeksi juustoa, kinkkua ja kurkkua. Edullisemman hinta on 8,90 € ja kalliimman 15,90 €.
Aamiainenkin katettiin kauniisti niin, että samalla pystyi ihastelemaan ikkunasta Hiljaisen Kansan taideteosta.
Käytössä huussi, ei suihkua
Heinälatoyöpymisen ohessa kahvilapalveluita ja sisävessat on käytössä aamulla puoli kahdeksasta iltakuuteen, kun kahvilakin on auki. Aukioloaikojen ulkopuolella käytössä on huussit. Sinänsä siistit, mutta vessapaperia ei ollut, eli se kannattaa muistaa ottaa mukaan. Yksi pihalla majoittuneista karavaanareista - niin, tosiaan niitäkin oli kolme seuruetta meidän lisäksemme - oli vienyt talouspaperirullan ystävällisesti naisten huussiin. Kiitos siitä heille!
Suihkua ei siis ole käytössä, eli peseytyminen kannattaa hoitaa ennakkoon. Toki kahvilan vessan lavuaarissa kevyen pesun saa hoidettua, mutta vain kahvilan aukioloaikoina.
Heinälatoyöpymisen hinta
Heinälatoyöpyminen Hiljaisen Kansan niittykahvilalla oli siis ilmaista. Se täytyy tosin muistaa varata ennakkoon, sillä yöpyjiä näin kesäaikaan on ilmeisesti riittänyt, ja heinälatoon otetaan vain yksi porukka kerrallaan. Sinne mahtuisi hyvin ilmeisesti kahdeksan henkeä, mutta meitä oli siis kaksi.
Jos ei itse omista hyttysverkkoa, voi sen vuokrata 8 euron hintaan per henkilö, ja saman hyttysverkon sisään mahtuu hyvin kaksi aikuista nukkumaan.
Meillä oli lisäksi yksi leveä ilmatäytteinen makuualusta ja vielä sen päälle tavalliset makuualustat ja makuupussit mukana. Hyvin tarettiin nukkua yö käytännössä ulkoilmassa aluskerrastoilla makuupusseissa, vaikka lämpötila laski kymmenen paikkeille aamuyön tunteina.
 |
| Tämä hyttysverkko on paikalla valmiina ja vuokrattavissa. |
Se kannattaa tietysti huomioida, että näillä leveysasteilla pimeää ei kesällä käytännössä tule ollenkaan, mutta minusta se on vain ihanaa!
Pysy matkassa mukana:
Teillä olikin kiinnostavan kuuloinen majoitus! Voisi olla itsekin mielenkiintoista yöpyä tuolla, vaikka asiakaspalvelu jätti muutamissa tilanteissa selvästi toivomisen varaa.
VastaaPoistaYöpymispaikkana tuo oli huikea! Aina on toki tylsää, kun ei tunne oloaan tervetulleeksi, mutta josko palaute otettaisiin vastaan ja parannettaisiin asiaa :)
PoistaEnpä ollut tuollaisesta majoituksesta tietoinen kun siellä hetki sitten vierailin. Tällöin ainakin henkilökunta (nuoria tyttöjä) olivat iloisella päällä eivätkä tiuskineet. Lätyt olivat hyviä ja kahvi maistuvaa.
VastaaPoistaTämä on tosiaan aika huomaamaton, vaikka onkin ihan siinä keskellä. Tosi hassua! Tuo palvelun ontuminen näkyikin vain niissä kohtaa, kun jonkun oli tarve jäädä tai tulla aamulla ylitöihin. Turhauttavaahan se varmasti on, mutta ei se minuun asiakkaana liity.
PoistaMielenkiintoinen majoituskohde! Ei tosin kovin houkutteleva tuon henkilökunnan tympeyden vuoksi. Hyvä kuitenkin, että kerrot rehellisesti kokemuksesi.
VastaaPoistaT: EmmaSofia - lily.fi/blogit/minun-matkani
Tämä oli kyllä ehdottomasti vierailun arvoinen majoitus! Toivottavasti paranee tuo suhtautuminen majoittujiin ja palvelu on samaa tasoa kuin kahvilassa yleisesti.
PoistaHymm... en ehkäpä nyt kokeile tuota :D
VastaaPoistaMä en kyllä maksaisi tuollaisia hintoja noista safkoista. Mielummin järsisin omia eväitäni. Muurinpohjalettu kyllä on ihan jees ja sellaisen toki tuolla söisin.
Oi että tuo Hiljaisen kansan taideteos on kyllä kovasti kiinnostanut itseänikin tänä kesänä! Se on hieno! :) Mielenkiintoinen yöpymismahdollisuus ja se, että se on ilmaista. Itse paljon asiakaspalvelutyötä tehneenä olen kyllä todella harmistunut tuosta työntekijöiden käytöksestä :/ Silloin on todellakin väärässä ammatissa, jos ei halua tehdä asiakkaan oloa mukavaksi tai jos tuolla tavalla asiakkaiden edessä käy näitä mainitsemiasi keskusteluita.. Kaikilla on huonoja päiviä silloin tällöin, mutta ne pitäisi osata työpäivän ajaksi piilottaa sen hymyn taakse. Tekin kun selvästi vain ihan asiasta kyselitte, ettekä esimerkiksi räyhänneet humalassa tai muuta vastaavaa, heh. :)
VastaaPoista