Olin aavistuksen pettynyt, kun astuin jalallani Fidzille. Saavuin pääsaarelle Viti Levulle, ja vaikka olin kuullut, että pääsaari ei missään nimessä ole niin kaunis kuin pienemmät saaret, en ajatellut, että monet Euroopan kohteet päihittäisivät Fidzin pääsaaren, siis nimenomaan Nadin kaupungin lähistön, 100-0.
Olinkin aavistuksen – tosin vain pikkiriikkisen – huolestunut siitä, täyttäisivätkö Fidzin pienemmät saaret kovat odotukseni. Kun on nähnyt maailmasta toinen toistaan upeampia paikkoja, ei mikä tahansa enää ylitä odotuksia. Toki nautin suuresti myös niistä kohteista, mitkä ovat hienoja ilman suurempia ilotulituksia. Ei kaiken tarvitse aina ylittää odotuksia. Mutta Fidzin halusin tekevän niin. Olinhan unelmoinut Tyynestä Valtamerestä jo vuosikausia.
Onnekseni sain jo Yasawa-saaria lähestyessäni varmistusta siitä, ettei ollut syytä huoleen. Viimeistään veneen hidastaessa ensimmäisen resorttini rannalla tiesin tulleeni paratiisiin. Juuri tästä olin haaveillut.
Joululomani ensimmäiseksi majoitukseksi valitsin Octopus Resortin Fidzin Yasawa-saarilta.
Lauttamatka Fidzin pääsaarelta pienelle Wayan saarelle kesti reilun tunnin. Vaihtoehtona olisi ollut matkustaa yleisellä Yasawa Flyer -reittilautalla, mikä kulkee Yasawa-saaria edestakaisin kuin bussi. Matka olisi kuitenkin kestänyt hieman kauemmin, ehkä parisen tuntia. Olin kuullut, että Eteläisellä Tyynellämerellä merenkäynti on melkoista, enkä halunnut viettää lautassa yhtään sen kauempaa kuin oli pakko. Buukkasin siis mielihyvin resortin oman venekuljetuksen pienellä lisäkustannuksella.
Merenkäynti ei kuitenkaan ollut mitenkään erityistä, enkä edes kaivannut matkapahoinvointisalmiakkejani. Toisin oli ollut paluukyydillä, kun lautat evakuoivat ihmisiä syklonin tieltä. Sillä lautalla useat ihmiset olivat voineet pahoin, ja minä olin ikionnellinen, kun olin buukannut paluukyydikseni vesitasolennon.
Muita vaihtoehtoja Octopus Resortiin ja muille Yasawa-saarille pääsemiseen ovatkin siis lauttojen lisäksi vesitasolennot (alle 150 euroa per pää per suunta) ja helikopteri (tämän hintatasoa en tiedä, mutta se on kalliimpi kuin vesitaso - kai).
Jo venematkalla ihastelin upeita Disneyn Vaiana-elokuvan maisemia. Olin kuin hypännyt suoraan piirrettyihin. Wau! Tässä kohtaa en muista enää epäilleeni, olisivatko Yasawa-saaret niin upeita kuin olin kuvitellut. Ne olivat niin paljon upeampia!
Siinä kohtaa, kun veneemme hiljensi turkoosiin rantaan ja meitä tuli vastaan toinen vene, joka kuljettaisi meidät palmujen reunustamalle valkohiekkaiselle paratiisirannalle, olin taivaissa.
Yasawa-saarten resorteissa ei siis ole rakennettuna laitureita, joihin veneet parkkeeraisivat, vaan isommat veneet jäävät jonkun matkan päähän rannasta, ja pienemmät veneet tulevat hakemaan sekä ihmiset että matkalaukut. Pienempi vene ajaa rantahiekalle, mutta ei tietenkään kuivalle maalle asti. Tässä kohtaa onkin parempi ottaa lipilapit pois jalasta ja hypätä paljain jaloin rantaveteen.
Minua hieman harmitti se, että Australian työmatkani takia en ollut pystynyt pakkaamaan kaikkea tarpeellista pieneen käsimatkatavarakokoiseen rinkkaan, vaan resortin työntekijöiden täytyi kantaa laukkuni ensin veneestä toiseen, sitten veneestä rantahiekalle ja siitä vielä aina huoneeseeni asti. Onneksi se sentään painoi alle 15 kiloa.
Emme olleet edes päässeet veneestä maihin asti, kun jo kuulimme raikuvat tervetuloa kotiin -huudot. Saimme käteemme kauniilla kukkasilla koristellut kylmät mehut ja olimme jossain niin kauniissa paikassa, etteivät sanat riitä sitä kertomaan. Olin saapunut paratiisiin!
Octopus Resortilla on useita eri tasoisia majoitusvaihtoehtoja. Resort on pieni, eikä mitään majoitusvaihtoehtoa ole kovinkaan montaa, mutta on mukavaa, että paratiisiin on mahdollista päästä monella eri budjetilla. Dormi olisi maksanut 21 jenkkidollaria, mutta dormielämään minusta ei enää ole, ja toisaalta, halusin Fidziltä paljon parempaa.
Octopus Resort oli melko täyteen buukattu, jonka vuoksi jouduin valitsemaan kaksi eri tasoista majoitusta. Toisaalta tämä oli hyvä myös budjetin puolesta. Ensimmäisen yön majoituin bungalowissa, minkä hinta oli 135 USD yöltä. Näitä bungaloweja oli viisi tai kuusi kappaletta ja ne sijaitsivat uima-altaan vierellä. Bungaloweissa ei ole ilmastointia eikä omaa kylpyhuonetta, mutta yhden yön majoitukselle se oli minulle täysin ok. Yllätyksekseni tropiikin kosteudessa pystyin nukkumaan todella hyvin pelkän kattotuulettimen voimalla. Mukava yllätys omasta mukavuusalueesta!
Kaksi seuraavaa yötä majoituin Beachfront Buressa, jonka hinta oli 351 dollaria yöltä (tiedetään, jäätävän kallista yksin matkustettaessa, mutta kerrahan sitä). Näin jälkikäteen ajateltuna onneksi Garden Buret olivat täyteen buukattuina (hinta 210 USD-253 USD), sillä olisin mieluummin majoittunut koko kolme yötä 135 dollarin yhteisvessallisessa bungalowissa, kuin että olisin maksanut satasen yötä kohden vain siitä hyvästä, että minulla olisi vessa ja riippukeinu pihassa, mutten olisi rannassa.
Octopus Resortilla on tarjolla paljon muunkinlaisia erilaisia huoneita, ja osaan niistä mahtuu paljonkin ihmisiä majoittumaan. Esimerkiksi isoin, kuuden aikuisen (+ maks kolmen lapsen) villa, jossa on kolme makuuhuonetta, maksaa noin tonnin yöltä.
Mutta se Beachfront Bure. Voi luoja miten ihana se oli! Majoituin siis rannalla omassa huvilassani. Jäätävän ihanassa huvilassa. Pihassani kasvoi papaija-puu, minulla oli omat rantatuolit, ihana keinuva rantapeti ja monen monta metriä omaa rantaviivaa. Toki satunnaisesti joku muu resortin turisti saattoi kävellä rannalta ohi, mutta todella vain satunnaisesti.
Sisällä minulla oli leveä, niin kaunis parivuode, sekä vielä yksi yhden hengen sänky. Huoneessa oli tuuletin ja ilmastointi. Ilmastointia en tosin raaskinut käyttää, sillä eiväthän bungalowit ole kovin tiiviitä, enkä millään halunnut alkaa viilentämään tropiikin ilmaa ulkoapäin. Pärjäsinhän hyvin tuulettimella. Minibaaria, silityslautaa- ja rautaa sun muita en ehtinyt edes vilkaista.
Ja sitten yksi parhaista osuuksista. Ulkovessa. Ehei, ei ulkohuussi, vaan maailman kaunein ulkokylpyhuone. Vessanpönttö ja käsienpesuallas olivat katoksen alla, mutta suihkun päällä ei ollut mitään katosta. Mitä nyt muutamat palmunlehdet varjostivat osittain.
Huom! Tämän takia dronen lennättäminen resortin alueella ilman lupaa on kiellettyä. Kukaan ei varmaan toivo suihkuunsa kenenkään lentävää kameraa.
Koska Octopus Resortissa eletään sulassa sovussa luonnon kanssa, on se huomioitava myös siinä, että luonto tulee sisälle, jos sisällä on jotain, mikä luontoa kiinnostaa. Omien eväiden säilyttäminen huoneessa ei siis ole suositeltavaa, jollei se ole ilmatiiviissä astiassa. Hyönteiset tai jopa rotat saattavat hiipiä yön pimeinä tunteina sisälle, ja sitä tuskin kukaan haluaa.
Minun proteiinipatukkani ja pahoinvointisalmiakkipussini olivat avaamattomina ja vielä tilkittyinä mini grip -pusseihin. Kutsumattomia vieraita ei tullut.
Muutenkin ötökkätilanne on uskomaton Fidzillä. Siellä ei ollut näkyvillä oikein mitään ötököitä missään. Näin yhden kuolleen koppakuoriaisen, pari kärpästä ja yhden hyttysen.
Yksi Octopus Resortin (niin kuin ilmeisesti useiden muidenkin Yasawa-saarten resortien) erikoisuuksista on, että ruokailut tapahtuvat isoissa pöydissä, joihin ohjataan vieraat sitä mukaa, mitä he tulevat ruokailemaan. Ensin en ollut yhtään innoissani tästä, sillä olinhan tullut lomailemaan yksinomaan rauhaani. Sitten minut istutetaankin kahdeksan hengen pöytään tuiki-tuntemattomien kanssa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, ensimmäisenä päivänä olin jo ehtinyt tutustumaan australialaisperheeseen, joka saapui saarelle samalla kuljetuksella kanssani. Heti minibussissa matkalla venesatamaan ehdimme esitellä itsemme ja vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Ensimmäisen illallisen söinkin heidän kanssaan, ja pöytään saapui vielä Jenkeissä asuva venäläisperhe. Täytyy sanoa, että minulla oli mukava illallinen. Meillä oli kiinnostavia keskusteluita laidasta laitaan. Tulimmehan kolmesta eri maasta, ja ikähaarukka pöytäseurueessa oli kymmenestä reiluun kuuteenkymmeneen.
Toisen illallisen tilasin omaan pöytään uima-altaan vierelle, ja viimeisen illallisen nautin saksalais-meksikolais-hongkonglais-uusiseelantilais-pöytäseurueessa.
Resortilla on kyllä muutamia 2-4 hengen pöytiä, mitä voi varata täysin omalle seurueelle edellisenä iltana. Ja näemmä altaan reunustakin toimii hyvänä omana pöytänä, vaikkei sitä valkoisin pöytäliinoin ollutkaan katettuna.
Ruoka oli erinomaista, todella tasokasta, maukasta ja monipuolista. Joka päivälle kuului aamiainen, lounas ja illallinen, ja ne oli maksettava ennakkoon. Saarella ei ole muuta ruokailumahdollisuutta, joten tämä pakollisuus ei tosiaan haitannut. Päinvastoin, teki lomailusta oikeinkin helppoa ja mukavaa.
Aamiainen tarjoiltiin buffasta, ja siihen kuului monipuolisesti kaikkea, mitä hyvän resortin aamiaiseen kuuluukin – leivät, tuoreet hedelmät, pannarit, munakaspisteet, mitä näitä nyt on.
Lounas ja illallinen toimivat à la cartena. Lounaalla listalla oli burgereista kala-annoksiin, pizzaa, salaatteja. No, vähän kaikenlaista. Illallinen oli sitten ihanan rento fine dining -tilaisuus, missä tilattiin alku-, pää- ja jälkiruoka, ja niiden lisäksi tuli alkuun amuse bouche ja alku- ja pääruuan välissä ihana viilentävä sorbetti.
Ruokapaketin hinta Octopus Resortissa oli 56 USD, eli erittäin edullinen siihen nähden, mitä hintaan sisältyi.
Alkoholijuomat eivät sisältyneet hintaan, ja esimerkkinä happy hour -olut maksoi 9 paikallista dollaria, eli noin 4,5 euroa.
Vesijohtovesi on juomakelpoista, mutta VAIN ravintolan hanavesi. Huoneisiin asti ei riitä puhasta juomavettä, vaan oma vesipullo täytyy käydä täyttämässä ravintolassa olevista vesiastioista.
Octopus Resortilla oli laaja aktiviteettitarjonta, ja jos olen ymmärtänyt oikein, vähän joka resortilla Yasawa-saarilla on saman tyyppinen tarjonta erilaista tekemistä ja retkiä. Minä osallistuin vuoripatikointiretkelle, mistä kirjoittelinkin jo aiemmin (kirjoituksen voit lukea täältä) ja vierailulle saaren kylään (jutun kylävierailusta voit lukea täältä).
Näiden lisäksi kävin omatoimisesti snorklaamassa resortin edustalla. En tosin mennyt yksin. Resortilta saa lainata veloituksetta snorklausvälineet, mutta minun ei tarvinnut niitä lainata. Tiesin nimittäin aiemmin tapaamani australialaisperheen snorklaavan paljon, joten kutsuin itseni heidän mukaansa, kun he joka tapauksessa olisivat vedessä. Ja hyvä niin. Virtaus oli jokseenkin voimakasta. Ei sillä, että se olisi vienyt minua kauas merelle, mutta sen verran kuitenkin, etten olisi missään nimessä tuntenut oloani mukavaksi yksin, vesi kun ei ole se kaikkein omin elementtini.
Veteen voi mennä rannalla olevan köyden kohdalta, sillä muut osat ovat korallin peitossa, ja koralliinhan ei saa mennä koskemaan. Vesi oli sen verran matalalla, että me menimme korallin merenpuolelle ja snorklasimme sen reunustaa. Näimme valtavan paljon erilaisia kaloja ja erilaisia koralleja. Itse korallit eivät olleet parhaimmistoa siinä, mitä minä olen nähnyt, mutta hienoja kuitenkin.
Rannan köysi on myös siitä erittäin kätevä, että vaikka uin räpylöiden kanssa, ja olen mielestäni melko vahva uimari, olisi minulla ollut vaikeuksia päästä rannalle asti, jollen olisi pystynyt vetämään köydestä itseäni samalla kun potkin tuhatta ja sataa eteenpäin.
Octopus Resort järjestää myös ohjattuja snorklausretkiä sekä lähelle että poukaman toiselle puolelle, ja kuulemma sekin on hienoa, jos lähtee jonkun kanssa kahdestaan kajakilla merelle, jolloin voi vuoron perään snorklata ja pääsee hieman kauemmas. Minä olisin halunnut osallistua iltasnorklaukselle, missä merelle lähdetään auringon juuri laskettua. Retkellä käytännössä snorklataan taskulamppujen kanssa pimeässä ja se on kuulemma hurjan kivaa. Harmillisesti sää oli liian tuulinen päivänä, kun minä olisin halunnut retkelle, ja tämä jäi minulta välistä.
Muita resortin aktiviteetteja ovat muun muassa kokkauskurssit, korinpunonta paikalliseen tapaan, kavarituaalit, korujenteko, jonkinlaiset musisoinnit, ja tietysti joogat ja hieronnat.
Minä kävin kerran joogassa, joskin paikan oma joogaohjaaja oli juuri pois saarelta, ja tunnin veti yksi resortin vieraista. Hän oli ajatellut pitää tunnin omille lapsilleen, mutta kutsui muutkin osallistumaan. Mikäs näissä maisemissa on joogata!
Myös hieronnassa kävin kerran, ja olisin halunnut toisenkin kerran, mutta sitten sykloniuutiset tulivat häiritsemään lomailua, enkä muistanut koko hierontaa.
Octopus Resort oli juuri sitä unelmaa, mitä olin toivonutkin pääseväni elämään Fidzillä. Se oli riittävän luksusta, muttei kuitenkaan hotellimaisen luksusta. Tunnelma resortilla oli lämmin ja rento. Sitä tunnetta, minkä resort saa aikaiseksi, on todella vaikea kuvailla.
Tapaamani australialaisperhe kertoi olevansa Fidzillä viidettä kertaa, ja Octopus Resortissa neljättä. He ovat aiemmilla matkoillaan majoittuneet muutamissa muissakin Yasawa-saarten resorteissa, mutta ovat tulleet siihen tulokseen, että Octopus Resort on paras. Heidän kriteereinään olivat hyvät snorklausvedet, mitkä olivat täällä siis heidän mukaansa muita paikkoja paremmat, kuin myös ruoka, mikä ei ilmeisesti joka paikassa ole tällä tasolla. Rouvan kriteereissä on lisäksi saaren korkeus, sillä hän ei haluaisi matkustaa saarelle, missä ei pääsisi mahdollista tsunamia pakoon. Hyvä kriteeri sekin!
Kirjoittelen vielä myöhemmin siitä, millä perusteella päädyin Octopus Resortin ja Paradise Cove Resortin yhdistelmään, enkä muihin resorteihin. Kirjoitan toki myös Paradise Cove Resortista. Pysyhän kuulolla.
Olinkin aavistuksen – tosin vain pikkiriikkisen – huolestunut siitä, täyttäisivätkö Fidzin pienemmät saaret kovat odotukseni. Kun on nähnyt maailmasta toinen toistaan upeampia paikkoja, ei mikä tahansa enää ylitä odotuksia. Toki nautin suuresti myös niistä kohteista, mitkä ovat hienoja ilman suurempia ilotulituksia. Ei kaiken tarvitse aina ylittää odotuksia. Mutta Fidzin halusin tekevän niin. Olinhan unelmoinut Tyynestä Valtamerestä jo vuosikausia.
Onnekseni sain jo Yasawa-saaria lähestyessäni varmistusta siitä, ettei ollut syytä huoleen. Viimeistään veneen hidastaessa ensimmäisen resorttini rannalla tiesin tulleeni paratiisiin. Juuri tästä olin haaveillut.
Joululomani ensimmäiseksi majoitukseksi valitsin Octopus Resortin Fidzin Yasawa-saarilta.
Miten Octopus Resortiin pääsee
Lauttamatka Fidzin pääsaarelta pienelle Wayan saarelle kesti reilun tunnin. Vaihtoehtona olisi ollut matkustaa yleisellä Yasawa Flyer -reittilautalla, mikä kulkee Yasawa-saaria edestakaisin kuin bussi. Matka olisi kuitenkin kestänyt hieman kauemmin, ehkä parisen tuntia. Olin kuullut, että Eteläisellä Tyynellämerellä merenkäynti on melkoista, enkä halunnut viettää lautassa yhtään sen kauempaa kuin oli pakko. Buukkasin siis mielihyvin resortin oman venekuljetuksen pienellä lisäkustannuksella.
Merenkäynti ei kuitenkaan ollut mitenkään erityistä, enkä edes kaivannut matkapahoinvointisalmiakkejani. Toisin oli ollut paluukyydillä, kun lautat evakuoivat ihmisiä syklonin tieltä. Sillä lautalla useat ihmiset olivat voineet pahoin, ja minä olin ikionnellinen, kun olin buukannut paluukyydikseni vesitasolennon.
Muita vaihtoehtoja Octopus Resortiin ja muille Yasawa-saarille pääsemiseen ovatkin siis lauttojen lisäksi vesitasolennot (alle 150 euroa per pää per suunta) ja helikopteri (tämän hintatasoa en tiedä, mutta se on kalliimpi kuin vesitaso - kai).
Tervetuloa kotiin!
Jo venematkalla ihastelin upeita Disneyn Vaiana-elokuvan maisemia. Olin kuin hypännyt suoraan piirrettyihin. Wau! Tässä kohtaa en muista enää epäilleeni, olisivatko Yasawa-saaret niin upeita kuin olin kuvitellut. Ne olivat niin paljon upeampia!
Siinä kohtaa, kun veneemme hiljensi turkoosiin rantaan ja meitä tuli vastaan toinen vene, joka kuljettaisi meidät palmujen reunustamalle valkohiekkaiselle paratiisirannalle, olin taivaissa.
Yasawa-saarten resorteissa ei siis ole rakennettuna laitureita, joihin veneet parkkeeraisivat, vaan isommat veneet jäävät jonkun matkan päähän rannasta, ja pienemmät veneet tulevat hakemaan sekä ihmiset että matkalaukut. Pienempi vene ajaa rantahiekalle, mutta ei tietenkään kuivalle maalle asti. Tässä kohtaa onkin parempi ottaa lipilapit pois jalasta ja hypätä paljain jaloin rantaveteen.
Minua hieman harmitti se, että Australian työmatkani takia en ollut pystynyt pakkaamaan kaikkea tarpeellista pieneen käsimatkatavarakokoiseen rinkkaan, vaan resortin työntekijöiden täytyi kantaa laukkuni ensin veneestä toiseen, sitten veneestä rantahiekalle ja siitä vielä aina huoneeseeni asti. Onneksi se sentään painoi alle 15 kiloa.
Emme olleet edes päässeet veneestä maihin asti, kun jo kuulimme raikuvat tervetuloa kotiin -huudot. Saimme käteemme kauniilla kukkasilla koristellut kylmät mehut ja olimme jossain niin kauniissa paikassa, etteivät sanat riitä sitä kertomaan. Olin saapunut paratiisiin!
Huoneita dormista yhteisvessallisiin bungaloweihin ja aina luksusrantahuviloihin saakka
Octopus Resortilla on useita eri tasoisia majoitusvaihtoehtoja. Resort on pieni, eikä mitään majoitusvaihtoehtoa ole kovinkaan montaa, mutta on mukavaa, että paratiisiin on mahdollista päästä monella eri budjetilla. Dormi olisi maksanut 21 jenkkidollaria, mutta dormielämään minusta ei enää ole, ja toisaalta, halusin Fidziltä paljon parempaa.
Octopus Resort oli melko täyteen buukattu, jonka vuoksi jouduin valitsemaan kaksi eri tasoista majoitusta. Toisaalta tämä oli hyvä myös budjetin puolesta. Ensimmäisen yön majoituin bungalowissa, minkä hinta oli 135 USD yöltä. Näitä bungaloweja oli viisi tai kuusi kappaletta ja ne sijaitsivat uima-altaan vierellä. Bungaloweissa ei ole ilmastointia eikä omaa kylpyhuonetta, mutta yhden yön majoitukselle se oli minulle täysin ok. Yllätyksekseni tropiikin kosteudessa pystyin nukkumaan todella hyvin pelkän kattotuulettimen voimalla. Mukava yllätys omasta mukavuusalueesta!
Kaksi seuraavaa yötä majoituin Beachfront Buressa, jonka hinta oli 351 dollaria yöltä (tiedetään, jäätävän kallista yksin matkustettaessa, mutta kerrahan sitä). Näin jälkikäteen ajateltuna onneksi Garden Buret olivat täyteen buukattuina (hinta 210 USD-253 USD), sillä olisin mieluummin majoittunut koko kolme yötä 135 dollarin yhteisvessallisessa bungalowissa, kuin että olisin maksanut satasen yötä kohden vain siitä hyvästä, että minulla olisi vessa ja riippukeinu pihassa, mutten olisi rannassa.
Octopus Resortilla on tarjolla paljon muunkinlaisia erilaisia huoneita, ja osaan niistä mahtuu paljonkin ihmisiä majoittumaan. Esimerkiksi isoin, kuuden aikuisen (+ maks kolmen lapsen) villa, jossa on kolme makuuhuonetta, maksaa noin tonnin yöltä.
 |
| Tällä villalla on oma terassi ja kylpyhuone, muttei rantaa. |
Beachfront Bure - oma villa omalla rantaviivalla
Mutta se Beachfront Bure. Voi luoja miten ihana se oli! Majoituin siis rannalla omassa huvilassani. Jäätävän ihanassa huvilassa. Pihassani kasvoi papaija-puu, minulla oli omat rantatuolit, ihana keinuva rantapeti ja monen monta metriä omaa rantaviivaa. Toki satunnaisesti joku muu resortin turisti saattoi kävellä rannalta ohi, mutta todella vain satunnaisesti.
Sisällä minulla oli leveä, niin kaunis parivuode, sekä vielä yksi yhden hengen sänky. Huoneessa oli tuuletin ja ilmastointi. Ilmastointia en tosin raaskinut käyttää, sillä eiväthän bungalowit ole kovin tiiviitä, enkä millään halunnut alkaa viilentämään tropiikin ilmaa ulkoapäin. Pärjäsinhän hyvin tuulettimella. Minibaaria, silityslautaa- ja rautaa sun muita en ehtinyt edes vilkaista.
Ja sitten yksi parhaista osuuksista. Ulkovessa. Ehei, ei ulkohuussi, vaan maailman kaunein ulkokylpyhuone. Vessanpönttö ja käsienpesuallas olivat katoksen alla, mutta suihkun päällä ei ollut mitään katosta. Mitä nyt muutamat palmunlehdet varjostivat osittain.
Huom! Tämän takia dronen lennättäminen resortin alueella ilman lupaa on kiellettyä. Kukaan ei varmaan toivo suihkuunsa kenenkään lentävää kameraa.
Huoneisiin ei saa viedä omia eväitä
Koska Octopus Resortissa eletään sulassa sovussa luonnon kanssa, on se huomioitava myös siinä, että luonto tulee sisälle, jos sisällä on jotain, mikä luontoa kiinnostaa. Omien eväiden säilyttäminen huoneessa ei siis ole suositeltavaa, jollei se ole ilmatiiviissä astiassa. Hyönteiset tai jopa rotat saattavat hiipiä yön pimeinä tunteina sisälle, ja sitä tuskin kukaan haluaa.
Minun proteiinipatukkani ja pahoinvointisalmiakkipussini olivat avaamattomina ja vielä tilkittyinä mini grip -pusseihin. Kutsumattomia vieraita ei tullut.
Muutenkin ötökkätilanne on uskomaton Fidzillä. Siellä ei ollut näkyvillä oikein mitään ötököitä missään. Näin yhden kuolleen koppakuoriaisen, pari kärpästä ja yhden hyttysen.
Sosiaalista ruokailua
Yksi Octopus Resortin (niin kuin ilmeisesti useiden muidenkin Yasawa-saarten resortien) erikoisuuksista on, että ruokailut tapahtuvat isoissa pöydissä, joihin ohjataan vieraat sitä mukaa, mitä he tulevat ruokailemaan. Ensin en ollut yhtään innoissani tästä, sillä olinhan tullut lomailemaan yksinomaan rauhaani. Sitten minut istutetaankin kahdeksan hengen pöytään tuiki-tuntemattomien kanssa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, ensimmäisenä päivänä olin jo ehtinyt tutustumaan australialaisperheeseen, joka saapui saarelle samalla kuljetuksella kanssani. Heti minibussissa matkalla venesatamaan ehdimme esitellä itsemme ja vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Ensimmäisen illallisen söinkin heidän kanssaan, ja pöytään saapui vielä Jenkeissä asuva venäläisperhe. Täytyy sanoa, että minulla oli mukava illallinen. Meillä oli kiinnostavia keskusteluita laidasta laitaan. Tulimmehan kolmesta eri maasta, ja ikähaarukka pöytäseurueessa oli kymmenestä reiluun kuuteenkymmeneen.
Toisen illallisen tilasin omaan pöytään uima-altaan vierelle, ja viimeisen illallisen nautin saksalais-meksikolais-hongkonglais-uusiseelantilais-pöytäseurueessa.
Resortilla on kyllä muutamia 2-4 hengen pöytiä, mitä voi varata täysin omalle seurueelle edellisenä iltana. Ja näemmä altaan reunustakin toimii hyvänä omana pöytänä, vaikkei sitä valkoisin pöytäliinoin ollutkaan katettuna.
Pakollinen ruokailupaketti ostettava ennakkoon
Ruoka oli erinomaista, todella tasokasta, maukasta ja monipuolista. Joka päivälle kuului aamiainen, lounas ja illallinen, ja ne oli maksettava ennakkoon. Saarella ei ole muuta ruokailumahdollisuutta, joten tämä pakollisuus ei tosiaan haitannut. Päinvastoin, teki lomailusta oikeinkin helppoa ja mukavaa.
Aamiainen tarjoiltiin buffasta, ja siihen kuului monipuolisesti kaikkea, mitä hyvän resortin aamiaiseen kuuluukin – leivät, tuoreet hedelmät, pannarit, munakaspisteet, mitä näitä nyt on.
Lounas ja illallinen toimivat à la cartena. Lounaalla listalla oli burgereista kala-annoksiin, pizzaa, salaatteja. No, vähän kaikenlaista. Illallinen oli sitten ihanan rento fine dining -tilaisuus, missä tilattiin alku-, pää- ja jälkiruoka, ja niiden lisäksi tuli alkuun amuse bouche ja alku- ja pääruuan välissä ihana viilentävä sorbetti.
Ruokapaketin hinta Octopus Resortissa oli 56 USD, eli erittäin edullinen siihen nähden, mitä hintaan sisältyi.
Alkoholijuomat eivät sisältyneet hintaan, ja esimerkkinä happy hour -olut maksoi 9 paikallista dollaria, eli noin 4,5 euroa.
 |
| Jouluaattona oli curry-ilta, ja pöytäämme tuotiin jaettavia annoksia erilaisia curreja. |
Vesijohtovesi on juomakelpoista, mutta VAIN ravintolan hanavesi. Huoneisiin asti ei riitä puhasta juomavettä, vaan oma vesipullo täytyy käydä täyttämässä ravintolassa olevista vesiastioista.
Aktiviteetteja joka makuun – fidziläisiä perinteitä, snorklaamista ja vaellusta
Octopus Resortilla oli laaja aktiviteettitarjonta, ja jos olen ymmärtänyt oikein, vähän joka resortilla Yasawa-saarilla on saman tyyppinen tarjonta erilaista tekemistä ja retkiä. Minä osallistuin vuoripatikointiretkelle, mistä kirjoittelinkin jo aiemmin (kirjoituksen voit lukea täältä) ja vierailulle saaren kylään (jutun kylävierailusta voit lukea täältä).
Näiden lisäksi kävin omatoimisesti snorklaamassa resortin edustalla. En tosin mennyt yksin. Resortilta saa lainata veloituksetta snorklausvälineet, mutta minun ei tarvinnut niitä lainata. Tiesin nimittäin aiemmin tapaamani australialaisperheen snorklaavan paljon, joten kutsuin itseni heidän mukaansa, kun he joka tapauksessa olisivat vedessä. Ja hyvä niin. Virtaus oli jokseenkin voimakasta. Ei sillä, että se olisi vienyt minua kauas merelle, mutta sen verran kuitenkin, etten olisi missään nimessä tuntenut oloani mukavaksi yksin, vesi kun ei ole se kaikkein omin elementtini.
Veteen voi mennä rannalla olevan köyden kohdalta, sillä muut osat ovat korallin peitossa, ja koralliinhan ei saa mennä koskemaan. Vesi oli sen verran matalalla, että me menimme korallin merenpuolelle ja snorklasimme sen reunustaa. Näimme valtavan paljon erilaisia kaloja ja erilaisia koralleja. Itse korallit eivät olleet parhaimmistoa siinä, mitä minä olen nähnyt, mutta hienoja kuitenkin.
Rannan köysi on myös siitä erittäin kätevä, että vaikka uin räpylöiden kanssa, ja olen mielestäni melko vahva uimari, olisi minulla ollut vaikeuksia päästä rannalle asti, jollen olisi pystynyt vetämään köydestä itseäni samalla kun potkin tuhatta ja sataa eteenpäin.
Octopus Resort järjestää myös ohjattuja snorklausretkiä sekä lähelle että poukaman toiselle puolelle, ja kuulemma sekin on hienoa, jos lähtee jonkun kanssa kahdestaan kajakilla merelle, jolloin voi vuoron perään snorklata ja pääsee hieman kauemmas. Minä olisin halunnut osallistua iltasnorklaukselle, missä merelle lähdetään auringon juuri laskettua. Retkellä käytännössä snorklataan taskulamppujen kanssa pimeässä ja se on kuulemma hurjan kivaa. Harmillisesti sää oli liian tuulinen päivänä, kun minä olisin halunnut retkelle, ja tämä jäi minulta välistä.
Muita resortin aktiviteetteja ovat muun muassa kokkauskurssit, korinpunonta paikalliseen tapaan, kavarituaalit, korujenteko, jonkinlaiset musisoinnit, ja tietysti joogat ja hieronnat.
Minä kävin kerran joogassa, joskin paikan oma joogaohjaaja oli juuri pois saarelta, ja tunnin veti yksi resortin vieraista. Hän oli ajatellut pitää tunnin omille lapsilleen, mutta kutsui muutkin osallistumaan. Mikäs näissä maisemissa on joogata!
Myös hieronnassa kävin kerran, ja olisin halunnut toisenkin kerran, mutta sitten sykloniuutiset tulivat häiritsemään lomailua, enkä muistanut koko hierontaa.
Palaisin Octopus Resortiin koska tahansa ja suosittelen sitä lämpimästi myös muille
Octopus Resort oli juuri sitä unelmaa, mitä olin toivonutkin pääseväni elämään Fidzillä. Se oli riittävän luksusta, muttei kuitenkaan hotellimaisen luksusta. Tunnelma resortilla oli lämmin ja rento. Sitä tunnetta, minkä resort saa aikaiseksi, on todella vaikea kuvailla.
 |
| Auringonlaskut olivat upeita palmujen väleistä katsottuna. |
Tapaamani australialaisperhe kertoi olevansa Fidzillä viidettä kertaa, ja Octopus Resortissa neljättä. He ovat aiemmilla matkoillaan majoittuneet muutamissa muissakin Yasawa-saarten resorteissa, mutta ovat tulleet siihen tulokseen, että Octopus Resort on paras. Heidän kriteereinään olivat hyvät snorklausvedet, mitkä olivat täällä siis heidän mukaansa muita paikkoja paremmat, kuin myös ruoka, mikä ei ilmeisesti joka paikassa ole tällä tasolla. Rouvan kriteereissä on lisäksi saaren korkeus, sillä hän ei haluaisi matkustaa saarelle, missä ei pääsisi mahdollista tsunamia pakoon. Hyvä kriteeri sekin!
 |
| Ja onhan Octopus Resortilla uima-allaskin! |
 |
| Näillä rannoilla ei ole ruuhkaa. |
Kirjoittelen vielä myöhemmin siitä, millä perusteella päädyin Octopus Resortin ja Paradise Cove Resortin yhdistelmään, enkä muihin resorteihin. Kirjoitan toki myös Paradise Cove Resortista. Pysyhän kuulolla.
Pysy matkassa mukana:
Näyttää ihanalta! Ulkokylpyhuoneet on parhaita :) Fidzi on ihan omia lempparikohteita. Pääsaarella ei tosiaankaan kannata hukata aikaa. Blue Lagoon ja Paradise Cove taitaa olla samassa omistuksessa kuin tämä, ja ne olikin meidän matkan suosikkeja, ihan mielettömiä molemmat. Tykättiin kyllä kaikista muistakin saarista, mistä vierailtiin, mutta hinta-laatusuhde majoituksessa oli ehkä näissä paras. Tämän voisi käydä kurkkaamassa seuraavalla kerralla. Joskus täytyy lähteä takaisin!
VastaaPoistaTuo oli ihana ja niin samaa mieltä ulkokylppäreistä!
PoistaLuinkin teidän blogista Blue Lagoonista, ja sen varmaan olisin valinnut Paradise Coven sijaan, jos se ei olisi ollut niin kaukana tai jos minulla olisi ollut enemmän aikaa.
Mutta pidin kyllä ehdottomasti enemmän Octopus Resortista kuin Paradise Covesta. Eli jos vielä päädytte Fidzille, suosittelen kyllä testaamaan, ja ehdottomasti rantaviivassa oleva bungalowi <3
Näyttää ja kuulostaa kyllä tajuttoman hienolta. Olen kyllä samaa mieltä, ruokapaketin hinta ei todellakaan ole paha, monesti ne maksavat enemmän.
VastaaPoistaTämä oli ihan superhieno! Ehkä ensimmäistä kertaa ikinä olen löytänyt hotellin, minne voisin palata uudelleen. Näköjään näinkin voi käydä!
PoistaOlen jo useamman kerran käynyt lukemassa Fidzi-juttusi, kun olen pähkäillyt meille paratiisisaarikohdetta, ja lopulta tänään päädyin varaamaan meille lokakuulle majoitukset Octopus-resortista (mm. hyvien snorkailumahdollisuuksien takia). Ollaan sekä beacfront buressa että hieman kalliimmassa rantavillassa (koska bure ei ollut koko ajaksi enää vapaana). Sinun kuvan mukaan mukaan toi resortin yhteysalus on aika iso, mutta nyt katsoin resortin omia sivuja, niin siellä se niitten nykyinen oma alus näyttää tosi pieneltä veneeltä. Se yleinen yhteysalus näyttää isommalta, joten mietin, pitääkö siihen ottaa kuljetus. Vähän nimittäin pelkään merenkäyntiä, ja tonne saarelle ei taida olla vesitasoja, vain kalliita helikoptereita, joissa on matkatavaroille tiukempi painorajoitus, kun tavallisessa lentokoneessa. Me ollaan reissussa pari kuukautta ja erilaisissa ilmastoissa, joten pelkään, että matkalaukku, jonne pitää tunkea mm. maastokengät + talvisempia varusteita yms. saattaa painaa yli ton sallitun... Eli vene siis lienee ainoa vaihtoehto. Lokakuu ei kai onneksi ole kuitenkaan vielä myrskyaikaa, mutta eihän sitä koskaan voi tietää...
VastaaPoista